Itsenäiset tehtävät
Itsenäiset tehtävät
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Itsenäiset tehtävät
Itsenäiseen suoritukseen kuuluvat seuraavat neljä tehtävää sekä koe.
Kokeeseen tulevat kaikki asiat kirjasta Kipinä 1-2, osa 2. Koe painottuu kielioppiasoihin, mutta kokeeseen valmistautuessa kannattaa lukea koko kirjan toinen osa. Kurssin Peda.net-sivuilla on kurssia tukevaa materiaalia.
Kurssin arvosanaksi tulee kaikkien tehtävien (tehtävät 1-4 ja koe) keskiarvo.
Tehtävä 1
Tehtävä 2
Tehtävä 3
Lyhyt viestinnällinen tehtävä: kommentti
Lue tämän sivun lopussa oleva artikkeli Miksi koululaisten kesäloma alkaa heti kesäkuussa? – 1800-luvulla lomailtiin enemmän ja sota-aikoina talkootyö oli koulutusta tärkeämpää.
Laadi artikkelin pohjalta 50–100 sanan kommentti, jossa otat kantaa koululaisten kesäloman kestoon ja ajankohtaan. Pitäisikö loman olla pidempi tai lyhyempi? Pitäisikö kesäloman olla jonain muuna aikana? Perustele mielipiteesi ja esitä oma ehdotuksesi. Kommentin on oltava yhtenäinen teksti, ei esimerkiksi asialuettelo. Kirjoita vastaus tietokoneella ja palauta tämän sivun palautuskansioon (voit palauttaa molemmat kirjoitelmatehtävät samassa dokumentissa, jos haluat).
Kirjoita tekstiin sopivaa kirjakieltä. Muista viitata pohjatekstiin! Lue viittaamisesta täältä:
Tehtävä 4
Kirjoita 250–300 sanan pituinen kirjoitelma yhdestä seuraavista aiheista. Merkitse tehtävän numero ennen otsikkoa. Laske sanat ja merkitse ne kirjoitelman loppuun!
Kirjoita hyvää kirjakieltä. Muista kappalejako!
Lue sidosteisuudesta ja kappalejaosta täältä:
http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/tekstinhuolto/tekstin_rakenne/sidosteisuus/
http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/tekstinhuolto/tekstin_rakenne/tekstin_kappaleet/
Voit palauttaa molemmat kirjoitelmatehtävät samassa dokumentissa, jos haluat.
1. Kerro oman nimesi taustasta ja siitä, mitä nimesi merkitsee sinulle. Voit käsitellä joko yhtä
tai useampia etunimistäsi, sukunimeä tai molempia. Otsikoi itse.
2. Elämäni tärkeät valinnat
3. Kerro jostain kotiseutusi kulttuurisesti merkittävästä paikasta. Kuvaile paikkaa ja kerro, mitä se
merkitsee sinulle ja alueen asukkaille. Voit kirjoittaa nykyisestä tai aiemmasta kotiseudustasi. Voit
kuvata halutessasi yhtä tai useampaa paikkaa. Otsikoi itse.
4. Mille vuosikymmenellä olisit halunnut elää? Pohdi kysymystä ja perustele kantasi.
Otsikoi itse.
5. Onko lottovoitto syntyä Suomeen? Pohdi Maija Vilkkumaan laulun sanoituksen (alla) teemaa.
Otsikoi itse.
Lottovoitto
Maija Vilkkumaa: Lottovoitto,
albumilta Kunnes joet muuttaa suuntaa,
Warner Music Finland 2010
Aineistoa tehtävään 3
Miksi koululaisten kesäloma alkaa heti kesäkuussa?
– 1800-luvulla lomailtiin enemmän ja sota-aikoina
talkootyö oli koulutusta tärkeämpää
Koululaiset ovat liki sadan vuoden ajan kirmanneet lomille juuri kesäkuun alussa. Syitä voi etsiä Suomen
sijainnista tai juhlatraditioista.
Koululaisten kesäloma ei ole aina ollut nykyisen perusopetuslain mukainen kymmenen viikkoa, joka alkaa viikon 22 viimeisenä arkipäivänä.
1800-luvulla lomailtiin paljon pidempään. Monissa kouluissa opiskeltiin alle 30 viikkoa, vaikka Suomen
kansakoulun isä Uno Cygnaeus halusi lukuvuoden kestävän jopa 46 viikkoa.
Vuonna 1921 säädettiin oppivelvollisuus, ja kesälomakäytäntö vakiintui.
Sotien aikana koulunkäynti oli kuitenkin repaleista. Kesäloma alkoi aikaisemmin, ja kouluun tultiin
myöhemmin syksyllä.
– Nuorten oli autettava sotaponnisteluissa. Koulun penkiltä lapset menivät esimerkiksi talkoisiin, keräämään romua tai poimimaan marjoja, kertoo Suomen historian yliopistonlehtori Mervi Kaarninen
Tampereen yliopistosta.
Jatkosodan aikana vuonna 1942 koulu loppui vanhimmilta lapsilta jo 1. toukokuuta.
Ennen kesäkuu oli parasta kesää
Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen yliopistotutkija Heli Valtonen ei halua korostaa maataloushistorian merkitystä koululaisten lomasyklissä.
Toisin kuin usein luullaan, kesälomien jaksotusta on sanellut enemmänkin kesäkuun valoisuus ja hyvät
kelit kuin maatalous.
– Puhutaan vuosikymmenten mittaisesta traditiosta. Koko 1900-luvun ajan parasta kesää oli juuri kesä–heinäkuussa, joten lomakausi on sijoittunut sinne, eikä elokuuhun niin kuin monissa muissa Euroopan maissa.
Valmistujaiset vasta juhannuksen jälkeen?
Suomen historian yliopiston lehtori Mervi Kaarninen muistuttaa, että koulujen päättymiseen touko–kesäkuussa liittyy symbolisia merkityksiä. Ylioppilaiden juhlinta on 1920-luvulta lähtien tuonut kevätlukukauden päätökseen oman osansa.
– Kesäloman alkaminen ja valmistujaisjuhlat on kytketty toisiinsa, Kaarninen avaa.
– Tuntuisi oudolta, jos valmistujaiset järjestettäisiin kesäkuun lopulla. En usko, että olisimme valmiita
muuttamaan koko lukuvuosisysteemiä.
Ylioppilailla lukuvuosi päättyy kirjoituksiin jo ennen toukokuuta, joten jos kesälomaa ja valmistujaisia
myöhennettäisiin, nuoret odottaisivat valmistumista monta kuukautta.
Jyväskylän yliopiston Heli Valtonen korostaa, että ajallista sijoittamista tärkeämpää on, että koululaisten
kesäloma on riittävän mittainen.
Teksti: Ellinoora Sandell, YLE, 29.6.2017