Usein toistuvia mutta aika helposti vältettäviä virheitä kirjoitelmissa: VÄLTÄ NÄITÄ! (Tämä lista VOI YHÄ TÄYDENTYÄ)
| TYYPILLINEN VIRHE TAI ONGELMAKOHTA: ÄLÄ kirjoita näin! TAI: HUOMAA TÄMÄ / VÄLTÄ TÄTÄ! |
RATKAISU: TEE TAI KIRJOITA SEN SIJAAN NÄIN: |
| melko / täysin alimittainen teksti | Kirjoita pyydetty pituus "vaikka väkisin"! Nyt oli tosi harmi, kun jotkut eivät olleet prelissä kirjoittaneet pyydettyä pituutta. Pahasti alimittaista tekstiä on vaikea arvioida, kun se ei oikeastaan täytä mitään kirjoitelman pisteytyksen kriteereitä. "Tyhjästä" ei voi pisteitäkään antaa. Eli siis: kirjoita, kirjoita, kirjoita... Ylppäreissä kannattaa kerätä sopivia sanoja / ideoita vaikkapa muistiinpanopaperille, ennen kuin alkaa varsinaisesti tuottamaan tekstiä. Jos harjoittelu on vielä jäänyt vähiin, harjoittele ehdottomasti! Kannattaa vielä lukulomalla jatkaa esimerkiksi kurssitehtävänä olleen dagbok/blogg:n pitoa, niin tulee treenailtua kirjoittamista sen avulla. Ja tietenkin kannattaa selailla vanhoja tehtävänantoja ja suunnitella, miten voisi kirjoittaa niihin. Muista, että pisteytys"laatikoita" on paljon (katso pisteytysohjeet) ja aina kannattaa yrittää ja tähdätä vaikkapa edes yhtä ylempään laatikkoon (jos pisteitä ei nyt tullut toivotusti). Katsothan myös tämän tiedoston, joka jaettu aiemmin; hyödyllinen yhä, ja voit harjoitella lopussa olevien yo-tehtävien avulla: Apua kirjoittamiseen |
| jätte-sanan liiallinen käyttö ja sen kirjoittaminen erikseen pääsanansa kanssa |
Kirjoita: jättemycket, jättebra, jne... -> Aina yhteen!!! Älä toista jätte-sanaa liikaa. Käytä sen sijaan vaihtelevia adjektiiveja tai vahvistussanoja: väldigt fint, enormt bra, oerhört viktigt... Muutenkin vältä samojen sanojen toistoa kirjoitelmassasi. Tämäkin on hyvä tarkistusvaiheessa vähän tsekkailla läpi ja vaikkapa korvata jokin sana toisella tai muunnella tekstiä hieman. |
| ÄLÄ käytä omistussanan jälkeen substantiivin määräistä muotoa: EI SIIS: *min dagen, *mina kompisarna |
VAAN: Käytä aina omistussanan jälkeen epämääräistä muotoa! Tämä on sääntö! Eli oikein on: min dag, mina kompisar, pappas bil, Matildas skola Ja bonus: jos mukana on adjektiivi, siitä tulee a-muoto, muistatko? "pappas nya bil" -muistisääntö on ollut meillä. Samaan tapaan: min trevliga dag, Matildas stora skola, jne. Näin se vain menee! |
| persoonapronominien eri muodot | MUISTA ja KERTAA TARVITTAESSA persoonapronominien eri muodot: subjektimuodot (jag, du...), objektimuodot (mig, dig...) ja omistusmuodot (min/mitt/mina)... - nämäkin aika perusasiaa + omistusmuodon jälkeen muista ylempänä mainittu sääntö adjektiivista ja substantiivista + kertaa myös sin/sitt/sina sekä refleksiivipronominit |
| EI: *läxör, *människör, *görä, *hörä |
VAAN: läxor, människor, göra, höra --> Ruotsissa ei ole -ör -monikkoa eikä oikein myöskään ä-kirjaimiin päättyviä verbin perusmuotoja. Tiedän, että kyseessä on "typo" joko ajatuksissa tai sormissa, mutta varo näitä, ja taas korostuu sen tärkeys, että lopuksi KÄYT LÄPI ja TARKISTAT tekstisi! |
| kiinnostunut jostakin vs. kiinnostava | OIKEIN ON: kiinnostunut jostakin: intresserad av (huom. kirjoitusasu, tässä monilla virheitä, sekä oikea prepositio eli 'av')! OIKEIN ON: kiinnostava: intressant |
| ero näiden sanojen välillä: aika - tunti - jnk aika - päivä - hetki |
OIKEIN ON: aika: tid, tiden tunti: en timme (2); timmen, timmar, timmarna jnk aika: dags för - (esim. On kahvitauon aika! Det är dags för en kaffepaus!) päivä: en dag (2); dagen, dagar, dagarma hetki: en stund (3); stunden, stunder, stunderna Muista myös sanonta: Siitä on pitkä aika! (esim. kun viimeeksi nähtiin): Det var länge sen! |
| prepositio väärin tai puuttuu | HUOM. Kertaa perusprepositiot (esim. till, från, i, på, under, över, bakom, framför, mellan jne) JA opiskele viimeistään nyt niitä ilmauksia, joita pyysin opiskelemaan RUB7:lla kestoläksynä (esim. verbi+prepositio, adjektiivi+prepostitio, substantiivi+prepositio). Löytyy Fokus 7-kirjasta: prepositioilmauksia. Niiden avulla saat vielä myös melko helposti kasvatettua sanavarastoasi! 👍 Myös moniste aiheesta tässä: RUB8_verbi_subst_adj+prep_FACIT.pdf |
| verbin taivutus ja aikamuodot | Mahdoton käydä tässä läpi lyhyesti kokonaan; kertaa tarvittaessa oppikirjoista, täältä: Apua kielioppiasioihin, hakemalla netistä esim. selitysvideoita, jne... Kuitenkin: Lyhyesti: Verbi yleensä aina taipuu, ellei ole syytä, miksi ei. Tällaisia syitä ovat esim. edellä oleva apuverbi tai att-sana. Tämä on oikeastaan ihan perustason asiaa. Osalla teistä oli kirjoitelmissa vielä virheitä tai epäjohdonmukaisuutta tässä. MIETI omalta kohdalta! Myös OMAN TEKSTIN TARKISTUS, kun se on valmis, on tärkeää: Olethan muistanut taivuttaa kaikki verbit oikein, aikamuodon mukaan? Ja ethän ole taivuttanut verbiä, jos edellä on apuverbi (esim. måste) tai att-sana? |
| tulevan ajan ilmaiseminen | Muistathan, että ruotsissa ei ole erikseen ns. futuuri-aikamuotoa. Tulevaa aikaa voi ilmaista esim. preesensillä + tulevan ajan ilmaus (esim. i morgon / nästa vecka) TAI ska-apuverbillä TAI kommer att-ilmauksella. Vill-apuverbi (vilja, vill, ville, velat) sen sijaan tarkoittaa HALUTA/TAHTOA, muistathan tämän! Eli se ei ole vastaava kuin englannin "will". |
| uusi vai nyt?! | uusi = ny (tai: nytt, nya) nyt = nu |
| lentää, muuttaa, paeta vai kellua/sujua? | lentää = flyga (flyger, flög, flugit); muuttaa (paikasta toiseen) = flytta (flyttar, flyttade, flyttat) ja vielä... paeta = fly (flyr, flydde, flytt); kellua/sujua = flyta (flyter, flöt, flutit)... sujuva (esim. kielitaito) = flytande Jep, tiedän... 🤷♂️ Opettele silti 💪 😘 |