Kypsymättömät aivot ja uhon kulttuuri
Kypsymättömät aivot ja uhon kulttuuri
Kypsymättömät aivot ja uhon kulttuuri – kaksi syytä ajaa nuoria miehiä kaahaamaan
Suomen suven synkeisiin lieveilmiöihin kuuluu 18–24-vuotiaiden miesten liikenneonnettomuuksien lisääntyminen. Nuorimmat mieskuljettajat joutuvat kuolonkolariin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin autoilijat keskimäärin.
Tilaajille
Valitettavasti selaimesi ei tue HTML5-videoita.
Julkaistu: 1.6.2015 2:00 , Päivitetty: 1.6.2015 7:00
Valoisa kesäilta ja kuiva hiljainen tie houkuttelevat kokeilemaan, millaista vauhdin hurmaa omalla menopelillä on tarjota. Suomen suven synkeisiin lieveilmiöihin kuuluu 18–24-vuotiaiden miesten liikenneonnettomuuksien lisääntyminen.
Kaikkein nuorimmat mieskuljettajat joutuvat kuolonkolariin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin autoilijat keskimäärin.
Neljän nuorukaisen hengen vaatinut ulosajo Toholammilla viime kesänä on malliesimerkki onnettomuudesta, jollaisissa nuorilla miehillä on yliedustus.
Varhain lauantaiaamuna viisi nuorta pakkautui festareiden jatkoilla humalaisen toverinsa valkoiseen BMW:hen. Kaksi ehti jäädä kyydistä, ennen kuin seurue ajoi ylinopeutta loivaan mutkaan, jossa auto ajautui ensin vastaantulevien kaistalle ja pientareen kautta ulos tieltä.
Mennessään auto katkaisi puun ja neljän nuorukaisen elämän. Kukaan ei ollut kiinnittänyt turvavyötä.
Yleinen selitys tällaiselle kaahailulle on nuorten aivojen keskeneräinen kehitys. Aivoissa palkkiojärjestelmä kehittyy ennen kontrollijärjestelmää, minkä takia nuori ei hahmota riskejä yhtä hyvin kuin aikuinen. Tärkeämpää on kavereiden ihailu ja vauhdin tuottama mielihyvä.
Ero nuorten mies- ja naiskuskien ajokäyttäytymisessä voi osaltaan juontua siitä, että naisten aivot aikuistuvat varhemmin.
Turun yliopiston psykologian professori Heikki Hämäläinen ei ole vakuuttunut, että nuorten kaahailussa olisi kyse vain aivojen kehittymättömyydestä. Hän on tutkinut, mitä kuskin päässä liikkuu ajon aikana.
Hämäläisen tutkimusryhmä pyysi 18–19-vuotiaita miespuolisia ammattikoululaisia pelaamaan autopeliä, jossa piti ratkaista, pysähtyykö risteykseen keltaisten palaessa vai kaasuttaako risteyksen yli.
Pelin tavoite oli suoriutua ajosta mahdollisimman nopeasti. Virhearvio risteyksessä saattoi kuitenkin aiheuttaa kolarin, josta seuraa aikasakko. Pelatessaan miehet makasivat magneettikuvauslaitteessa, jonka avulla heidän aivotoimintaansa seurattiin.
Espoolainen Axel Saalasti, 18, myöntää, että kaasujalka painaa nuorilla miehillä naisia enemmän. Hän pitää miehiä silti parempina kuskeina, koska harjoitus tuo varmuutta. (Kuva: Kimmo Räisänen)
Yllättäen tutkijat huomasivat, että eniten riskejä ottivatkin nuoret, joiden aivot olivat hyvin kehittyneet.
"Nyt hypoteesimme on, että nuorten miesten joukosta löytyy kahdenlaisia riskinottajia. Toisten ajo perustuu älyyn ja laskelmointiin, ja sitten on puhdasta tyhmyyttä", Hämäläinen sanoo.
Jos oletus osoittautuu lisätutkimuksissa oikeaksi, tarkentunutta kuvaa riskikuskeista voidaan ehkä hyödyntää ajo-opetuksessa. Toisia pitää opettaa tunnistamaan riskejä ja toisia suhtautumaan niihin varovaisemmin ja vähemmän laskelmoiden.
Pelkästään aivoista selitys kaahailuun ei löydy. Sitä on haettu myös nuoren tavoitteista, asenteista ja arvoista, persoonallisuudesta, temperamentista ja jopa evoluutiopsykologiasta.
Tilannetekijöillä ja tunteilla on suuri merkitys. Kavereiden kanssa ajetaan eri tavoin kuin vanhempien.
Liikennepsykologian dosentti Sirkku Laapotti Turun yliopistosta sanoo, että kulttuuri, kasvatus ja sosialisaatio muokkaavat miehistä ja naisista erilaisia kuskeja.
Nuoret miehet ovat keskimäärin kiinnostuneempia tekniikasta ja autoista. He ajavat enemmän ja ovat siksi ikäisiään naisia taitavampia auton käsittelyssä. Silti heille sattuu pahempia onnettomuuksia.
Ajamisen mallia otetaan kotoa, kavereilta ja mediasta.
"Nuorena on parinhakemiseen liittyen tarvetta erottua porukasta ja saada ihailua. Joissain alakulttuureissa taitojen esittely autolla on yksi konsti," Laapotti sanoo.
Sosiaalisen paineen vaikutusta testattiin myös Turun yliopiston pelikokeessa.
Kun tutkijat mainitsivat, että testin tarkoitus on löytää kovin kuski, nuorukaisten ai
voihin syntyi vipinää. He arvioivat riskejä tarkemmin, ja reaktioajat hidastuivat.
Aivojen palkkiojärjestelmä aktivoitui, kun kuski selvisi risteyksestä ehjin pellein, ja sosiaalinen paine vahvisti mielihyvää entisestään.
Vakavat onnettomuudet vähenevät, kun miehet varttuvat. Kuolonkolarien ja vammautumisten myötä osa hurjapäistä poistuu ratista pysyvästi. Moni myös oppii virheistään.
Aivot kehittyvät, samoin persoonallisuus ja identiteetti. Vaikka temperamentti ja monet persoonallisuuden piirteet ovat melko pysyviä, ne ilmenevät eri lailla eri ikävaiheissa, ja niitä opitaan hallitsemaan.
Myös kuskien taidot karttuvat, muistuttaa liikennepsykologian professori Heikki Summala Helsingin yliopistosta.
"Nuorten miesten onnettomuushuippu osuu kahteen ensimmäiseen ajovuoteen myös niissä Yhdysvaltojen osavaltioissa, joissa ajamisen voi aloittaa jo 16-vuotiaana."
Laapotin mukaan vaikutusta on silläkin, että parisuhteet vakiintuvat.
"Enää ei ole tarvetta erottautua ja hakea suosiota. Naisten seura rauhoittaa ajamista, samoin lapset. Myös ylimääräinen vapaa-aika ja pörrääminen vähentyvät."
Paikkakuntalaiset surivat neljää ulosajossa kuollutta nuorta Toholammilla viime heinäkuussa. (Kuva: Antti J. Leinonen)