YLIOPPILASTUTKINTO
Ylioppilaskirjoitukset
Ylioppilastutkintolautakunta on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto, joka vastaa ylioppilastutkinnon johtamisesta, järjestämisestä ja toimeenpanosta sekä tutkinnon hallinnosta. Tutkinto on lukion päättötutkinto, joka mittaa lukiossa saavutettuja tietoja, taitoja ja kypsyyttä. Samalla se on tärkeä lukio-opetuksen arviointiväline. Tutkinto antaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden ja tutkinnon merkitys yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa on nykyään jälleen lisääntymässä.
Ylioppilastutkinnosta säädetään lukiolain 18 § (766/2004), ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) sekä ylioppilastutkinnosta annetussa asetuksessa (915/2005).
Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kokelas valitsee kolme muuta tutkintonsa pakollista koetta seuraavien neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe, yksi reaaliaineen koe. Kokelas voi lisäksi sisällyttää tutkintoonsa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen valintansa mukaan.
Opiskelija voi osallistua ylioppilaskirjoituksiin, kun hän on opiskellut kyseisen aineen pakolliset kurssit. Kokeet laaditaan kuitenkin pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien perusteella.
Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet:
Matematiikassa: pitkä (A-taso) ja lyhyt (B-taso)
Vieraissa kielissä: pitkä (A-taso) ja lyhyt (C-taso)
Toisessa kotimaisessa kielessä: pitkä (A-taso) ja keskipitkä (B-taso).
Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, minkä tason mukaiseen kokeeseen hän osallistuu.
Kokelaan on suoritettava A-tason koe vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa. Tutkintoon saa sisältyä vain yksi saman oppiaineen koe. Kokeen tasovalintaa ei voi ilmoittautumisen jälkeen vaihtaa, mutta hylätyn A-tason kokeen voi uusia lyhyen oppimäärän kokeena, mikäli kokelaan tutkintoon tämän jälkeenkin sisältyy yksi pakollinen A-tason koe.
Ylioppilastutkinnon saa hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen tutkintokertaan. Kaikkien kokelaan valitsemien pakollisten aineiden kokeisiin tulee osallistua tänä aikana. Tutkinnon voi myös suorittaa yhden tutkintokerran aikana, mikäli se ei sisällä kahta A-tason vieraan kielen koetta tai kahta saman päivän reaalikoetta. Äidinkielen kokeet jakautuvat kahdelle koepäivälle, joista molempiin on osallistuttava samalla tutkintokerralla.
Jollei tutkintoa ole suoritettu säädetyssä ajassa, on tutkinto kokonaisuudessaan uusittava.
Reaaliaineissa yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Yhtenä koepäivänä voi suorittaa kuitenkin vain yhden kokeen.
Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää:
RE1 : PS, FI, HI, FY ja BI
RE2 : UE, UO, ET, YH, KE, GE ja TE
Hyväksytyn kokeen uusija
Syksyn 2019 tutkinnosta lähtien hyväksytyn kokeen saa uusia ilman rajoitusta. Tämä koskee kaikkia kokelaita riippumatta siitä, milloin koe on suoritettu. Kokelas, joka on suorittanut hyväksytysti vanhamuotoisen reaalikokeen, voi uusimisen sijaan täydentää tutkintoaan yhdellä tai useammalla reaaliaineen kokeella.
Hylätyn kokeen uusija
Syksyn 2019 tutkinnosta lähtien hylätyn kokeen voi uusia kolme kertaa tutkinnon suorittamisen aikana. Tämä koskee kaikkia kokelaita riippumatta siitä, milloin koe on suoritettu.
Jos kokelas tulee hylätyksi jossakin pakollisessa kokeessa kolmannella tutkintokerralla, hän saa uusia hylätyn kokeensa kolme kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran aikana. Pisimmillään tutkinnon suorittaminen voi siten ulottua kuuteen tutkintokertaan.
Tutkinnon täydentäjä
Ylioppilastutkinnon hyväksytysti suorittanut henkilö voi täydentää tutkintoa sellaisten oppiaineiden kokeilla, jotka eivät sisälly hänen suorittamaansa tutkintoon, ja sellaisten oppiaineiden kokeilla, jotka ovat eritasoisia kuin hänen suorittamaansa tutkintoon sisältyvät samojen oppiaineiden kokeet. Täydentäminen on mahdollista sen jälkeen, kun tutkinto on suoritettu, muutoin ajankohtaa ei ole rajoitettu.
Ylioppilastutkinnosta säädetään lukiolain 18 § (766/2004), ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) sekä ylioppilastutkinnosta annetussa asetuksessa (915/2005).
Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kokelas valitsee kolme muuta tutkintonsa pakollista koetta seuraavien neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe, yksi reaaliaineen koe. Kokelas voi lisäksi sisällyttää tutkintoonsa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen valintansa mukaan.
Opiskelija voi osallistua ylioppilaskirjoituksiin, kun hän on opiskellut kyseisen aineen pakolliset kurssit. Kokeet laaditaan kuitenkin pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien perusteella.
Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet:
Matematiikassa: pitkä (A-taso) ja lyhyt (B-taso)
Vieraissa kielissä: pitkä (A-taso) ja lyhyt (C-taso)
Toisessa kotimaisessa kielessä: pitkä (A-taso) ja keskipitkä (B-taso).
Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, minkä tason mukaiseen kokeeseen hän osallistuu.
Kokelaan on suoritettava A-tason koe vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa. Tutkintoon saa sisältyä vain yksi saman oppiaineen koe. Kokeen tasovalintaa ei voi ilmoittautumisen jälkeen vaihtaa, mutta hylätyn A-tason kokeen voi uusia lyhyen oppimäärän kokeena, mikäli kokelaan tutkintoon tämän jälkeenkin sisältyy yksi pakollinen A-tason koe.
Ylioppilastutkinnon saa hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen tutkintokertaan. Kaikkien kokelaan valitsemien pakollisten aineiden kokeisiin tulee osallistua tänä aikana. Tutkinnon voi myös suorittaa yhden tutkintokerran aikana, mikäli se ei sisällä kahta A-tason vieraan kielen koetta tai kahta saman päivän reaalikoetta. Äidinkielen kokeet jakautuvat kahdelle koepäivälle, joista molempiin on osallistuttava samalla tutkintokerralla.
Jollei tutkintoa ole suoritettu säädetyssä ajassa, on tutkinto kokonaisuudessaan uusittava.
Reaaliaineissa yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Yhtenä koepäivänä voi suorittaa kuitenkin vain yhden kokeen.
Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää:
RE1 : PS, FI, HI, FY ja BI
RE2 : UE, UO, ET, YH, KE, GE ja TE
Hyväksytyn kokeen uusija
Syksyn 2019 tutkinnosta lähtien hyväksytyn kokeen saa uusia ilman rajoitusta. Tämä koskee kaikkia kokelaita riippumatta siitä, milloin koe on suoritettu. Kokelas, joka on suorittanut hyväksytysti vanhamuotoisen reaalikokeen, voi uusimisen sijaan täydentää tutkintoaan yhdellä tai useammalla reaaliaineen kokeella.
Hylätyn kokeen uusija
Syksyn 2019 tutkinnosta lähtien hylätyn kokeen voi uusia kolme kertaa tutkinnon suorittamisen aikana. Tämä koskee kaikkia kokelaita riippumatta siitä, milloin koe on suoritettu.
Jos kokelas tulee hylätyksi jossakin pakollisessa kokeessa kolmannella tutkintokerralla, hän saa uusia hylätyn kokeensa kolme kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran aikana. Pisimmillään tutkinnon suorittaminen voi siten ulottua kuuteen tutkintokertaan.
Tutkinnon täydentäjä
Ylioppilastutkinnon hyväksytysti suorittanut henkilö voi täydentää tutkintoa sellaisten oppiaineiden kokeilla, jotka eivät sisälly hänen suorittamaansa tutkintoon, ja sellaisten oppiaineiden kokeilla, jotka ovat eritasoisia kuin hänen suorittamaansa tutkintoon sisältyvät samojen oppiaineiden kokeet. Täydentäminen on mahdollista sen jälkeen, kun tutkinto on suoritettu, muutoin ajankohtaa ei ole rajoitettu.