Kirjoittaja: Minna Suikkari

'Sata' kysymystä jo ajatuksissa valmiina astui tämä luokanopettaja ITK-'laivaan' torstaina 10.4.2014. Muutamaan vastauksen saneena ja 'sata' ideaa rikkaampana saavuin 'satamaan' perjantaina 11.4. 2014.

Todaysmeet, Padlet, Answergarden, Socrative… maailma pursuaa opiskeluun sopivia sovelluksia ja verkko on täynnä mahtavia linkkejä. Upeaa oli seurata foorumiesityksiä, jotka jo itsessään toimivat vinkkeinä koulutyöskentelyyn, niin oppilaiden, kun aikuistenkin työskentelyyn. Niissä hyödynnettiin aktiivisesti kuulijoiden omia mobiililaitteita. Olimme aktiivisesti mukana vähintään Twitterin välityksellä.

PLE (Personal learning environment) ei ollut tällä kertaa puhtaasti otsikoissa, mutta kyllä monessa esityksessä oli kyse juuri sitä asiasta, että oppija rakentaa oman oppimispolun valitsemassaan ympäristössä ja oppimisprosessi on arvioitavissa.

Sovelluksia ja ohjelmia on jo niin paljon, että helposti tulee opettajalla mieleen, että miten tätä kaikkea irrallista tekniikkaa hallitaan. Tiedon rakentaminen hallitusti johonkin yhtenäiseen alustaan tuntuu rauhoittavalta ajatukselta. Tämä sama huolihan on maan laajuinen, sillä Suomeen on tulossa kaikille yhteinen Koulutuspilvi.
Mutta ennen sitä oppilaitokset ovat ottamassa käyttöönsä erilaisia pilvipalveluita koulussa tehtävän työskentelyn pohjaksi ja taatakseen opiskelijoille yhteneväiset työvälineet. Esimerkiksi Joensuun yliopisto on ottamassa Office 365-pilvipalvelua opiskelijoidensa käyttöön, ei vielä oppilaiden. Tässä kohti tuntui mjuuten hyvältä ajatella, että ei meillä Jyväskylässä nyt sitten ihan 'jälkijunassa' mennäkään pilvirintamalla. Meillähän on jo Office 365-pilvipalvelua otettu syksystä 2013 lähtien haltuun Peda Netin rinnalle.

BYOD- Bring your own device- puhututtaa paljon.

Foorumiesityksissä aktivoitiin kuulijoita ottamaan osaa esim. Socrative-sovelluksen välityksellä tai QR-koodilla ohjaten ohjattiin kommmentoimaan Padlet- sovelluksella tehdylle ilmoitustaululle, johon kuulijoiden kommentit tulivat näkyviin.

Mielestäni tämä työtapa sopisi mainiosti jo esimerkiksi työyhteisöjen palavereihin, oppitunneista puhumattakaan. Ohjaisi oikeasti myös ne hiljaisemmat ja passiivisimmat kuulijat ja keskustelijat käyttämään mielipidettään.

Muutenkin huomasin alleviivaavani mielessäni todella monessa asiassa sen, että opettajan oma teknologian arkikäyttö kehittää myös hänen teknologian käyttöään opetustilanteissa.

Arkailemme asian kanssa, että voimmeko vaatia oppilasta tuomaan oman laitteensa mukaan opetustilanteisiin. Saatammeko oppilaat eriarvoiseen asemaan? Loppujen lopuksi laitteen ei tarvitse olla kummoinen, kun sillä jo pääsee verkkoon ja se auttaa oppilasta etenemään toimissaaan.

Harvoilla opettajilla on työpuhelin ja nyt jo arvaan kuinka ammattiyhditysaktiivit nousevat kapinaan, että voiko opettajilta vaatia teknisiä laitteita ellei työnantaja niitä tarjoa.

Mutta, oppilaillahan nämä hienot laitteet jo ovat ja vanhemmat ovat suurella äänellä lausuneet tyytyväisyytensä siihen, että älypuhelimet on otettu myös kouluissa käyttöön. Kuitenkin perusopetuksen tulee olla edelleen oppilaalle 'ilmaista' ja häntä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan toisiin oppilaisiin nähden tällaisissa laiteasioissa. Liikuntatunneilla oppilaat hiihtävät ja luistelevat hyvin eritasoisilla suksilla ja luistimilla. Koulullammehan on suksia ja luistimia oppilaille, jotka eivät sellaisia omista. Jos omat sukset menevät rikki koulun liikuntatunnilla, niin kyllä ne on itse korvattava/ korjttava. Apua! Miten tämä ongelma rohkeasti ratkaistaan meillä Jyväskylässä.

Kentältä kuultua: Espoossa on tehty periaatepäätös, että oppilaat voivat ottaa oman mobiililaitteen käyttöön opiskelutilanteissa. Tästä pitää ottaa selvää.

OPH:n foorumissa tarkasteltiin tulevaa opetussuunnitelmaa. Tietotekniikka on mukana kaikessa. Tämän päivän tietotulvassa asioiden opiskelu on haaste opettajalle ja oppilaalle. Opettajan tulee kuitenkin antaa opiskelun välineitä oppilaalle tulevaa ajatellen. Emme voi tietää, mikä on teknologiatilanne edes viiden vuoden päästä. Mutta teknologiakin kehittyy onneksi vaiheittain. Kun oppilaat ja opettajat opiskelevat sen hetkisen tekniikan käytön ja ottavat sen haltuun arjessaan. Seuraavan vaiheen haltuunotto tapahtuu vielä helpommin. Aluksi teknologiaa on otettava haltuun sisällön kustannuksella, mutta emmehän voi olla tulevaisuuden sisällöistäkään niin ehdottoman varmoja. Nyt vaan hihat ylös ja töihin

Ilmiöpohjaisuus opetuksessa pompahti esille aika monessakin yhteydessä ja joka kerta se vetosi minuun. Ilmiöistä on lyhyt matka elämyksellisiin peleihin.

Pelillisyys- 'gaming'

Eleet jyräävät pelimaailmassa. Kehollisuuden merkitys elämyksellisyyteen. Mitä enemmän elämystä, sitä paremmin asia tulee opituksi.

Keholliset pelit on tehty esim. X-boxin Kinectin avulla.

Kuva: Pelit, oppiminen ja uudet mahdollisuudet -foorumi , ITK-2014

Esimerkiksi geometrian opiskelussa auttaa hahmottamaan muuten vaikeaa ja abstraktia asiaa. Opiskelija pystyy liikuttelemaan ja kääntelemään seinälle heijastettua geometrista muotoa. Hän pystyy tarttumaan yhteen kulmaan tai pintaan ja ohjamaan kuviota.

Kuva: Pelit, oppiminen ja uudet mahdollisuudet -foorumi , ITK-2014
Minecraft Edun avulla lasketaan luokkahuoneen tilavuus, mallintamalla ensin luokkahuone.

Minulle uusi tuttavuus oli Minecraft Edu, joka on samannäköinen peli pelaajalle, kuin varsinainen Minecraft. Mutta opettajalle on enemmän työkaluja

Minecraft edu on tila, jossa toimitaan yhdessä. Ope pystyy seuraamaan oppilaiden työskentelyä. Arvioimaan. Näinhän oppilaat ehkä työskentelevät tulevaisuudessakin.

Opittua Pelit, oppiminen ja uudet mahdollisuudet -foorumista: Jos oppilas ryhtyisi tekemään itse peliä hänelle vaikeasta asiasta, niin hyvin suurella todennäköisyydella hän itse oppii asiansa parhaiten.

Aristoteleskin on jo aikanaan sanonut: - Oppiminen ei ole tyhjän astian täyttämistä, vaan tulen sytyttämistä.

Kiitos ITK-2014! Sytykkeitä riittää.