7.4.6 Toiminta-alueittain järjestettävä opetus

Oppiainejaon vaihtoehto

Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetus järjestetään toiminta-alueittain vain kun todetaan, ettei oppilas kykene opiskelemaan edes oppiaineiden yksilöllistettyjä oppimääriä. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.

Toiminta-alueopetuksen tavoitteet

Toiminta-alueittain järjestävän opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän suoriutuu mahdollisimman itsenäisesti elämässään. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet. Koulupäivän eri tilanteita hyödynnetään oppimisessa, ja oppimisympäristöä kehitetään toimivaksi ja oppilasta motivoivaksi. Oppilaan yksilölliset tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä oppilaan edistymisen arviointi kuvataan HOJKSissa kullekin toiminta-alueelle. Tavoitteet asetetaan siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä.

Toiminta-alueopetuksen toteuttaminen

Toiminta-alueet voivat sisältää jonkin yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia tässä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa tuetaan oppilaan kokonaiskehitystä sekä edistetään ja ylläpidetään oppilaan toimintakykyä. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Lisäksi tehdään opettajien keskinäistä sekä muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.

Motoriset taidot

Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita.

Kommunikaatiotaidot

Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on vuorovaikutuksen muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen tarkoituksenmukaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla tarvittaessa käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana.

Sosiaaliset taidot

Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan ryhmässä toimimisen taitojen ja osallisuuden kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää erilaisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä.

Kognitiiviset taidot

Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen oppimisen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppimisen tavoitteena on kehittää lukemisen, kirjoittamisen ja matemaattisten taitojen perusvalmiuksia. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen.

Päivittäiset taidot

Päivittäisten toimintojen taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista ympäristönsä toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arjen taitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, tieto- ja viestintäteknologisten taitojen, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa.

Toiminta-alueopetuksen toteuttaminen Haapavedellä

Haapavedellä toiminta-alueittain järjestettävään opetukseen liittyy aina myös hoitavia ja kuntouttavia elementtejä. Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan opetus voidaan järjestää koulun pienryhmässä, samanaikaisopetuksen ryhmässä tai yleisopetuksen ryhmässä. Jos oppilas opiskelee yleisopetuksen tai samanaikaisopetuksen ryhmässä, tulee luokan opettajalla olla riittävä asiantuntemus ja oppilaalla riittävät tukitoimet.

Motoriset taidot

Tavoitteisiin pyritään opettamalla oppilaalle oman kehon ja sen eri osien tuntemusta. Opetus sisältää erilaisten liikkumistapojen tiedostamisen, käsillä toimimisen, sekä silmän ja käden/jalan liikkeen yhdistämisen. Opetuksen tavoitteet valitaan yksilöllisesti oppilaan motorisen kehitystason ja fyysisten rajoitusten perusteella. Motorisia taitoja harjoitellaan opetustuokioiden lisäksi kaikissa arjen toiminnoissa. Tätä tuetaan antamalla lapsen tehdä mahdollisimman paljon itse.

Kommunikaatiotaidot

Haapaveden mallin mukaan oppilaalla tulee olla mahdollisuus oppia ymmärtämään sekä välittämään tietoa puhumalla tai käyttämällä vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja AAC (Puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä ovat viittomakieli, tukiviittomat, keholla kommunikointi, puhetulkkaus, sokeainkirjoitus, esine- ja kuvaviestintä sekä BLISS-kieli. Myös puheen tuottaminen tietokonesovelluksen avulla kuuluu AAC:n piiriin.) Tavoitteisiin pyritään kehittämällä oppilaan oppimisedellytyksiä harjaannuttamalla hänen aistitoimintojaan sekä havaintomotorisia- ja karkeamotorisia taitoja. Opetuksessa huomioidaan oppilaan yksilöllinen ajantarve esimerkiksi vastaamiseen. Annetaan oppilaalle mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihinsa ja omaan ympäristöönsä kommunikaatiokeinoja käyttäen. Oppilaan opettajien ja muun henkilökunnan tulee käyttää oppilaalle tarpeellisia kommunikaatiokeinoja. Opettajien ja henkilökunnan tulee saada opastusta kommunikaatiokeinojen käyttöön.

Sosiaaliset taidot

Haapavedellä tavoitteisiin pyritään harjoittamalla sosiaalisia taitoja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Sosiaalisia taitoja harjoitellaan osana kaikkea päivittäistä toimintaa. Sosiaalisia taitoja harjoitellaan toimimalla yhteistyössä eri luokka-asteiden kanssa (tapahtumat, projektit, teemat, samanaikaisopetus, integraatio, kummiluokkatoiminta). Tuetaan oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia vaikuttaa koulun toimintaan mm. oppilaskunnan toiminta, bioenergiset. Kannustetaan oppilaita osallistumaan koulun kerhotoimintaan.

Kognitiiviset taidot

Haapavedellä opetuksella pyritään siihen, että oppilas kykenee toimimaan ympäristössään yhä tarkoituksenmukaisemmin, kykenee aktiiviseen vuorovaikutukseen, oppii oman toimintansa kautta jäsentämään hankkimaansa tietoa, sekä yhdistämään asioita ja tapahtumia mielekkäällä tavalla. Annetaan oppilaalle mahdollisuus opetella käyttämään ja käyttää tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia (esim. iPad, tietokone, puhelin, kommunikaattori). Harjoitellaan toimimaan joustavasti siirtymätilanteissa.

Päivittäiset taidot

Haapavedellä taitojen harjoitteleminen liitetään luonnollisena osana jokapäiväisiin liikkumis-, ruokailu-, pukeutumis- ja siisteyskasvatustilanteisiin. Tilanteissa kannustetaan oppilasta omatoimisuuteen. Oppilasta ohjataan osallistumaan myös koulun ja kodin askareisiin. Oppilas harjoittelee itsenäistä liikkumista koulun eri tiloissa, välitunnilla ja koulun lähiympäristössä.

Opetuksen toteuttamisen periaatteet toiminta-alueittain opiskelussa Haapavedellä

Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista oppimista kokemisen ja tekemisen kautta, joissa käytetään hyväksi eri aistikanavien tarjoamia mahdollisuuksia oppimisen ja ymmärtämisen tukijoina. Opetuksen tulee olla kiireetöntä, konkreettista, suunnitelmallista, yksilöllistä, kokonaisvaltaista sisältäen toistoja. Opetusta järjestetään luontevina kokonaisuuksina, käyttäen hyväksi todellisia arjen tilanteita (esim. kaupassa käynti).

Opetusta ohjaavat periaatteet:

TURVALLISUUS

Luokkayhteisön ilmapiiri luodaan turvalliseksi, rauhalliseksi ja kiireettömäksi.

Käyttäytymiselle asetetaan selkeät rajat.

Toteutetaan selkeää päivä- ja viikkojärjestystä

MYÖNTEISYYS

Kannustetaan myönteisesti.

Luodaan oppimisessa onnistumisen ja ilon kokemuksia huumorin avulla

YKSILÖLLISYYS

Käytetään oppilaiden omien edellytysten mukaisia opetus- ja kasvatusmenetelmiä huomioiden oppilaiden vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet.

Tuetaan oppilaiden omien mielipiteiden ilmaisua.

PERUSTEELLISUUS

Opetuksessa riittävästi toistoa ja kertausta.

Käytännön taitojen harjoitteluun varataan riittävästi aikaa.

MONIKANAVAISUUS, HAVAINNOLLISUUS

Opetuksen tulee olla havainnollista ja monikanavaista (näkö-, kuulo-, haju-, maku-, tunto- ja liikeaisti).

ELÄMYKSELLISYYS

Annetaan ja luodaan oppilaille elämyksellisiä kokemuksia (esim. retket, tutustumiskäynnit, konsertit, elokuvat, näyttelyt ja koulun toimintaan sisälletyt elämykselliset toimintatavat)

KONKREETTISUUS

Käytetään opetuksessa konkreettisia välineitä.

Opeteltavia asioita pyritään opettelemaan oikeissa ympäristöissä (esim. puutyöluokka-puutyöt, ruokala-ruokailu ym.)

JOUSTAVUUS

Oppisisältöjä toteutetaan niin väljästi, että oppilaiden yksilölliset oppimisedellytykset ja rajoitukset voidaan ottaa huomioon.

Huomioidaan oppilaan työskentelyvireys.

Varataan riittävästi aikaa ja erilaisia työskentelyvaihtoehtoja.

KOKONAISVALTAISUUS

Opetettavia aiheita käsitellään kokonaisuuksina niveltäen yhteen erilaisia aihealueita.

Toiminta-alueopetuksen arviointi

Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä.