7.4.5 Pidennetty oppivelvollisuus

Oppivelvollisuuden alkaminen vuotta aiemmin

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin.

Pidennettyyn oppivelvollisuuteen liittyvät päätökset

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapselle laaditaan HOJKS esiopetuksen alkaessa. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.

Ohjautumiseen liittyvä yhteistyö

Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.

Tarkennuksia pidennettyyn oppivelvollisuuteen Haapavedellä

Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään yksilökohtaisesti asiantuntijaselvitysten perusteella. Asiantuntijalausunnon voi antaa lääkäri tai psykologi. Huoltajat hakevat pidennettyä oppivelvollisuutta erityisen tuen päätöstä hakiessaan sivistysjohtajalta. Sivistysjohtaja tekee hallinnollisen päätöksen ja tiedottaa siitä huoltajia, sekä koulu(j)a tai päivähoitoa. Huoltajat voivat tarvittaessa valittaa päätöksestä Aluehallintovirastoon.

Pidennetyn oppivelvollisuuden suhteen merkityksellistä on, että tuki annettaisiin mahdollisimman varhain ja tuki jatkuisi yksilöllisesti koko koulupolun ajan. Yhteistyötä tehdään avopalveluohjaajan ja muiden lapsen terveydentilasta, kehityksestä, kasvatuksesta ja opetuksesta vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Lapselle laaditaan moniammatillisessa yhteistyössä HOJKS riippumatta siitä, onko lapsi päiväkodin vai koulun esikouluryhmässä. HOJKS on laadittava, vaikka lapselle laadittaisiin myös kuntoutussuunnitelma. HOJKS:n laadinnasta vastaa lapsen esikouluryhmän opettaja. HOJKS laaditaan heti syyslukukauden alkupuolella.

Pidennyksen 3 järjestämistapaa

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti kolmella eri tavalla:
  • Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
  • Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.
  • Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin (Perusopetuslaki 27 §) eli sinä vuonna, kun hän täyttää kahdeksan vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.


Pidennetyn oppivelvollisuuden järjestäminen Haapavedellä

Päätös lapsen pidennetystä oppivelvollisuudesta voidaan tehdä lapsen ollessa 4-vuotias, jotta varhennettu esiopetus voidaan aloittaa 5-vuotiaana. Oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana. Päivähoidossa lapsen erityistuesta vastaava henkilö, neuvolan terveydenhoitaja tai koulun erityisopettaja tiedottavat lapsen huoltajia mahdollisuudesta osallistua päiväkodin tai koulun esiopetukseen vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Huoltajat hakevat varhennettua esiopetuspaikkaa.

5-vuotiaana aloitetun vapaaehtoisen esiopetusvuoden keväällä päätetään HOJKS-yhteistyössä, missä lapsi suorittaa toisen vuoden oppivelvollisuuteen kuuluvaa esiopetusta. Mikäli ensimmäinen esiopetusvuosi on järjestetty päiväkodissa, tulee HOJKS-palaveriin kutsua myös tulevan koulun opettaja.

6-vuotiaana aloitetun esiopetuksen eli lapsen ensimmäisen oppivelvollisuusvuoden keväällä päätetään HOJKS-yhteistyössä

  • suorittaako lapsi vielä toisenkin vuoden esiopetusta päiväkodissa tai koulussa ja aloittaa perusopetuksen 8-vuotiaana koulussa vai
  • aloittaako lapsi perusopetuksen ensimmäisellä luokalla seuraavana syksynä. Päätetään missä koulussa ja/tai ryhmässä lapsi aloittaa perusopetuksen.

HOJKS-palaveriin tulee kutsua myös tulevan koulun opettaja/erityisopettaja.

Päätös yleisestä oppivelvollisuudesta

Oppilaan tarve pidennettyyn oppivelvollisuuteen arvioidaan erityisen tuen päätöksen tarkistamisen yhteydessä. Jos todetaan, ettei oppilas enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tehdään päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jonka jälkeen oppilas kuuluu yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Tarvittaessa oppilaalle voidaan edelleen antaa erityistä tukea.


Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä