Peipposen pesä

1. Teki peipponen koivuhun pesän, asui siellä se kaiken kesän.:,:
Oli kesä, kesä, kesä, oli pesä, pesä, pesä tuolla koivussa korkealla.:,:

2. Aina aamusta iltahan asti, lauloi peipponen riemuisasti.:,:
Oli kesä, kesä, kesä, oli pesä, pesä, pesä, tuolla koivussa korkealla.:,:

3.Sitten peipponen lapsille huusi: " Tääl on pieniä munia kuusi!":,:
Oli kesä, kesä, kesä, oli pesä, pesä, pesä tuolla koivussa korkealla.:,:

4. Tuli munista poikaset somat, sanoi peippo: " Ne minun on omat!":,:
Oli kesä, kesä, kesä, oli pesä, pesä, pesä tuolla koivussa korkealla.:,:

5. Nytpä peipolla kiire on, hoppu, kun aina se ruoka on loppu.:,:
Oli kesä, kesä, kesä, oli pesä, pesä, pesä tuolla koivussa korkealla.:,:

6.Vaan syksy kun saapuvi milloin, ovat poikaset suuria silloin.:,:
Oli kesä, kesä, kesä, oli pesä, pesä, pesä tuolla koivussa korkealla.:,:

7. Silloin poikasten siivet jo kantaa, kohti kaukaista taivaan rantaa.:,:
Oli kesä, kesä, kesä, oli pesä, pesä, pesä tuolla koivussa korkealla.:,:

8. Kuulet vielä sä pilvistä asti, niiden laulavan riemuisasti.:,:
Oli kesä, kesä, kesä, oli pesä, pesä, pesä tuolla koivussa korkealla.:,:

Ihme ja kumma (sanat Marjatta Pokela)

Auringossa aina varjo seuraa kulkijaa. Kun päivä painuu pilveen, niin varjo katoaa.

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.

Siilillä on piikit, linnulla on höyhenet, pupulla ja oravalla turkit pehmoiset.

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa...

Muurahaiset aina rakentaa ja rakentaa, vaan eivätkö ne koskaan valmihiksi saa?

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa...

Matkamies käy rantaan lammen vettä juodakseen, niin peilikuva katsoo alta tyynen veen.

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa...

Mitenkähän lumpeet kelluu veden pinnalla, ja yhtä kevyt korento on niiden rinnalla?

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa...

Kalat asuu vedessä ja kuu ja tähdet taivaalla, mut lapset voivat purjehtia unilaivalla.

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa...

Mörri-Möykky (säv./san. Marjatta Pokela)

1. Korpikuusen kannon alla on Mörri-Möykyn pesä.
:,:Siellä on koti ja siellä on kolo, ja peikolla pehmoinen olo.:,:

Tiu-tau-tiu-tau-tili-tali-tittan, sirkat soittaa salolla.

:,:pikkuiset peikot ne piilossa pysyy kirkkaalla päivänvalolla.:,:

2. Syksyn tullen sieniä kasvaa Karhunkankahalla.
:,:Mörri-Möykky se sateessa istuu kärpässienen alla. :,:

Tiu-tau-tiu-tau-tili-tali-tittan, sirkat soittaa salolla.

:,:pikkuiset peikot ne piilossa pysyy kirkkaalla päivänvalolla.:,:

3. Ottaisin minä Mörri-Möykyn, jos vain kiinni saisin.
:,:Pieneen koriin pistäisin ja kotiin kuljettaisin. :,:

Tiu-tau-tiu-tau-tili-tali-tittan, sirkat soittaa salolla.

:,:pikkuiset peikot ne piilossa pysyy kirkkaalla päivänvalolla.:,:

4. Eipä taida meidän äiti peikkolasta ottaa.
:,:Eihän se edes usko, että mörrimöykky on totta. :,:

Tiu-tau-tiu-tau-tili-tali-tittan, sirkat soittaa salolla.

:,:pikkuiset peikot ne piilossa pysyy kirkkaalla päivänvalolla.:,:

MYRSKY MERELLÄ

 

Kun tuulispää nummella ajaa, kun merellä kuohupää lyö,

silloin sääliksi käy vaeltajaa, kun vaahtona tuiskuttaa yö.

Niin rauhassa hiutale leijaa, se kristallin välkettä tuo.

Ehkä murheessaan eksynyt löytää tien tuulisen tupani luo.

Ei pimeys meitä saa voittaa, ei pelätä tuulia saa,

anna kirkkaina tähtien soittaa ja kertoa missä on maa.

 

MAMMA MIAU

 

1. On Italia etelässä, senhän tiedätkin, sen kartalta voit löytää pienen kissakaupungin.
II: Käy kiinni rotta pitsaan Bella Gatta Bella, ciao, on emäntänä tietystikin Mamma miau! :II

2. On hienoin ravintola siellä Ristorante Nau, se on vain kissoille, on siellä kirosana ”hau”.
Käy kiinni rotta pitsaan Bella Gatta Bella, ciao, on emäntänä tietystikin Mamma miau!

3. On hännällänsä Mamma levittänyt maalia, kun valmistellaan maaliskuista festivaalia.
Käy kiinni rotta pitsaan Bella Gatta Bella, ciao, on emäntänä tietystikin Mamma miau!

4. Eläintarhan leijonakin kerran poikkesi: "Ruokaa kuppiin pian, tai syön mä hennon koipesi!"
Käy kiinni rotta pitsaan Bella Gatta Bella, ciao, on emäntänä tietystikin Mamma miau!

5. Jos kulkukissa oot, sä pärjäät ilman evästä jos pidät Mamma Miaun ruuasta väkevästä.
Käy kiinni rotta pitsaan Bella Gatta Bella, ciao, on emäntänä tietystikin Mamma miau!

Oon, äiti, pieni lintu vain

Oon, äiti, pieni lintu vain ja suojaan siipien taas tahdon, aurinko kun mennyt on.
Nyt ajatukset kulkevat vain hiljaa hiipien, mä vierelläsi istun tuokion.
Oon, äiti, pieni lintu vain, sen laulan minkä voin, ja tähti jossain syttyy tuikkimaan.
Oon, äiti, pieni lintu vain, sen laulan minkä voin, ja meren äänet hiljaa meitä keinuttaa.

Mä pääni painan kainaloos niin syvälle kuin saan ja kuulen kuinka sydän lepattaa.
Sä kerrot, mistä tuuli tiensä löytää maailmaan ja mistä ihmislapset voimaa saa.
Oon, äiti pieni lintu vain, sen laulan minkä voin ja tähti jossain syttyy tuikkimaan.
Oon, äiti, pieni lintu vain, sen laulan minkä voin, ja meren äänet hiljaa meitä keinuttaa.

 

Kirsikkapuiden alla

Kirsikkapuiden alla, polulla varjoisalla.
Kulkee pieni tyttö, koria kantaen.
Nyt joutuisasti juokse, kalastajien luokse.
He saapuneet jo lie, riisiä heille vie.
Ja yli aaltojen kohinan heidän kuulet laulavan.
Ja yli aaltojen kohinan heidän kuulet laulavan.

Kirsikkapuiden alla, polulla varjoisalla
kulkee geishatyttö, koria kantaen.
On vuorten polku kaita, tyttönen risapaita.
Hän paljain jaloin kulkien, on silti iloinen.
Ja yli aaltojen kohinan heidän kuulet laulavan
Ja yli aaltojen kohinan heidän kuulet laulavan

Kirsikkapuiden alla, polulla varjoisalla.
Kulkee pieni tyttö, koria kantaen.
Nyt joutuisasti juokse, kalastajien luokse.
He saapuneet jo lie, riisiä heille vie.
Ja yli aaltojen kohinan heidän kuulet laulavan.
Ja yli aaltojen kohinan heidän kuulet laulavan.

MINUN YSTÄVÄNI

Minun ystäväni on kuin villasukka, joka talvella lämmittää.
Ja minun ystäväni on kuin niitynkukka joka saa minut hymyilemään.

Ota kädestä kiinni tule kanssani rantaan, vien sinut katsomaan,
miten aurinko laskee puiden taakse ja saa taivaan punertamaan.
Minä olen vielä pikkuinen ja siksi tahtoisin oppia tään maailman paljon paremmin.
Ja kun mä sitten joskus olen aikuinen niin toivon että oppimasta koskaan lakkaa en.

Minun ystäväni on kuin villasukka, joka talvella lämmittää
Ja minun ystäväni on kuin niitynkukka, joka saa minut hymyilemäään

Ota kädestä kiinni, tule kanssani rantaan, vien sinut katsomaan,
miten aurinko laskee puiden taakse ja saa taivaan punertamaan.

TAPIO

1. Päivättären herätessä aamu valkenee. Aurinko taas kerran tienoon valaisee.

Suuret kuuset kumartaa, kun hallitsija käy. Metsän kuninkaalle voittajaa ei näy.

Metsän valtias Tapio näin metsiä samoilee, Tuuletar tietä lakaisee.

Metsän valtias Tapio kun katseensa kohottaa, hiidetkin kaikkoaa.

2. Virvatulten syttyessä metsä hiljenee. Aarnikratti aarteet tarkoin varjelee.

Joskus Ukko jyrähdellen kaikki säikäyttää, mutta myrskyn jälkeen taasen tyyntyy sää.

Metsän valtias Tapio näin metsiä samoilee, Tuuletar tietä lakaisee.

Metsän valtias Tapio kun katseensa kohottaa, hiidetkin kaikkoaa.

Peipon pesä

Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän,

tiriteijaa, tiriteijaa, lauloi kaiken kesän.

Muni munat kirjavaiset, niistä pojat kuori.

Siivet somat, untuvaiset, emo armas suori.

Kävi siinä vierahissa naapurista rastas.

»Tule kummiks», peippo pyysi, »kernahasti», vastas.

Sitten alkoi laulukoulu, tiri, tiri teijaa.

Lempeästi kesätuuli peipon lasta heijaa.

Eikä lapset, liinahapset henno säikytellä,

että rakkaat riemurinnoin saavat viserrellä.

SININEN JA VALKOINEN

Kotimaa kun taakse jäi, mietin hiljaa mielessäin
Mitä siitä kertoisin, kysyjille vastaisin.
Kertoisinko köyhyyden? Laudat eessä ovien
tai sen kaiken rikkauden? Kunnes tiesin vastauksen:

Sininen on taivas, siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet, sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki, valkoiset on yöt kesien,
valkoiset on pilvet, lampaat nuo taivaan sinisen.

Juuret kasvoi maahan sen, kylmän sekä routaisen.
Lämmön tunsin kuitenkin, lujuudessa graniitin.
Hiljaa kuusten kuiske soi, terveisensä tuuli toi.
Sininen ja valkoinen värit ovat vapauden!

Sininen on taivas, siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet, sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki, valkoiset on yöt kesien,
Valkoiset on pilvet, lampaat nuo taivaan sinisen.

Sininen on taivas, siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet, sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki, valkoiset on yöt kesien,
Valkoiset on pilvet, lampaat nuo taivaan sinisen.

Oon, äiti, pieni lintu vain

Oon, äiti, pieni lintu vain ja suojaan siipien taas tahdon, aurinko kun mennyt on.
Nyt ajatukset kulkevat vain hiljaa hiipien, mä vierelläsi istun tuokion.
Oon, äiti, pieni lintu vain, sen laulan minkä voin, ja tähti jossain syttyy tuikkimaan.
Oon, äiti, pieni lintu vain, sen laulan minkä voin, ja meren äänet hiljaa meitä keinuttaa.

Mä pääni painan kainaloos niin syvälle kuin saan ja kuulen kuinka sydän lepattaa.
Sä kerrot, mistä tuuli tiensä löytää maailmaan ja mistä ihmislapset voimaa saa.
Oon, äiti pieni lintu vain, sen laulan minkä voin ja tähti jossain syttyy tuikkimaan.
Oon, äiti, pieni lintu vain, sen laulan minkä voin, ja meren äänet hiljaa meitä keinuttaa.

Päivänsäde ja menninkäinen

Aurinko kun päätti retken, siskoistaan jäi jälkeen hetken Päivänsäde viimeinen.
Hämärä jo maille hiipi, Päivänsäde kultasiipi juuri aikoi lentää eestä sen.
Kun menninkäisen pienen näki vastaan tulevan, se juuri oli noussut luolastaan.
Kas, menninkäinen ennen päivänlaskua ei voi milloinkaan elää päällä maan.

Katselivat toisiansa menninkäinen rinnassansa tunsi kummaa leiskuntaa.
Sanoi:"Poltat silmiäni, mut en ole eläissäni nähnyt mitään yhtä ihanaa!
Ei haittaa vaikka loisteesi mun sokeaksi saa. On pimeässä helppo taivaltaa.
Jää luokseni, niin kotiluolaan näytän sulle tien ja sinut armaakseni vien!"

Säde vastas: "Peikko kulta, pimeys vie hengen multa, enkä toivo kuolemaa.
Pois mun täytyy heti mennä, ellen kohta valoon lennä, niin en hetkeäkään elää saa."
Niin lähti kaunis päivänsäde, mutta vieläkin, kun menninkäinen yksin tallustaa
Hän miettii, miksi toinen täällä valon lapsi on, ja toinen yötä rakastaa.

Oravan pesä

Kas kuusen latvassa oksien alla on pesä pienoinen oravalla;
sen poikaset siinä ne leikkiä lyö ja pikku hampahin siementä syö.

On siinä vihreä vilpoinen katto ja naavoista lämpöinen lattiamatto
ja pikkuruikkuiset ikkunat ja vuoteena sammalet vihannat.

Kun talven tuulet ne metsässä laukkaa ja lumet ne lentää ja pakkanen paukkaa,
niin oravan pesästä pienoinen pää se ikkunan reiästä pilkistää.

Ja kuusonen tuutivi tullessa ehtoon siell' oravan poikasen tuttuhun kehtoon
Ja elämä heillä on herttaisaa, kun kuusen latvassa keinua saa.

 

 

 

 

 

 

 

KIRJE KUULLE

 

Ketunpoika punaturkki

ketunleipää haukkaa

Illan tullen joen rantaan

mutkitellen laukkaa

Oispa somaa kaverinsa

kanssa yössä olla

Kaarnaveneen kulkua

kuulla kuutamolla

 

Täällä yksi ketunpoika

kaipaa ystävää

Kuka tassuun tarttuisi,

kumppaniksi jää?

 

Ketunpoika oksan viskaa

joen veden juoksuun

Ehkä toinen yksinäinen

vastaa turkin tuoksuun?

Ketun laulu tunteellinen

on kuin kirje kuulle

Kesäöinen terveinen

rannan lehtipuulle

 

Täällä yksi ketunpoika

kaipaa ystävää

Kuka tassuun tarttuisi,

kumppaniksi jää?

 

Kohtaa tiellä joenmutkan

kaksi kettulasta

Kaikki kaveruuden kellot

soittaa nyt ja vasta

Ystäväksi yksinäisen

löytyi punaturkki

Kuutamoista kulkua

villiminkit kurkki

 

Täällä yksi ketunpoika

kaipaa ystävää

Kuka tassuun tarttuisi,

kumppaniksi jää?

 

VÄRIARVOITUKSIA

 

1. Leskenlehti, aurinko,

värin arvasitko jo?

Leskenlehti, aurinko,

värin arvasitko jo?

Se on keltainen, se on keltainen,

se väri on keltainen.

Se on keltainen, se on keltainen,

se väri on keltainen.

 

2. Ruohon tupsu, koivun lehti,

kesän väri puuhun ehti.

Se on vihreä…

 

3. Taivaan merta, mustikkaa,

sita et voi unohtaa.

Se on sininen..

 

4. Mansikassa kuononpää,

enkä kerro enempää.

Se on punainen...

 

5. Hiiren turkki, villasukka,

hahtuvainen mummon tukka.

Se on harmaa...

 

6. Pyöreä ja varsin fiini,

ulkomainen appelsiini.

Se on oranssi...

 

7. Korpinsulka, hiili, noki,

värin arvaathan jo toki!

Se on musta...

 

8. Lumilintu, pilvilammas,

lelukarhun kulmahammas.

Se on valkoinen...

 

 

HIIRI MITTAA MAAILMAA

Hiiri mittaa maailmaa männyn neulasella,

hiiri mittaa maailmaa männyn neulasella,

heinänkorrella punnitsee,

kovin miettii, mittailee,

järkeänsä käyttää,

isolta maailma