Fredrika-koulussa järjestetään ensimmäistä kertaa opetushallituksen osittain rahoittama kielten kehittämisen hanke, jonka yhtenä osana on yläkoululaisten kielitietoisuusjakso.

Kielijaksolla haluamme haastaa perinteisen tavan tarkastella eri kieliä toisistaan erillisinä ja selvärajaisina, siksi jaksoon käytetään tunteja niin äidinkielestä kuin vieraista kielistäkin. Tavoitteenamme on oppia näkemään kieli yhteisöllisenä toimintana, joka opitaan osallisuuden ja vuorovaikutuksen avulla. Tässä näkökulmassa kieli on resurssi, jota voi käyttää eri tilanteissa eri tavoin, ja jopa eri kieliä yhdistellen. Kielitieteilijät Hannele Dufva ja Tarja Nikula Jyväskylän yliopistosta ovat sitä mieltä, että täydellistä kielitaitoa ei ole, vaan sellainen ajatus paljastuu pintaa raaputtamalla myytiksi. Esimerkiksi omaa äidinkieltämme käyttäessämme tarvitsemme ja käytämme eri tilanteissa erilaisia kielellisiä resursseja, näin ollen edes äidinkieltä ei ole tarpeen, eikä voi hallita täydellisesti.

Kaikessa koulun kielten opetuksessa, voisi olla aika kyseenalaistaa ajatusta siitä, että kieliä voi puhua ”oikein” tai ”väärin”. Onko esimerkiksi tarpeen (tai mahdollista) osata kieltä syntyperäisen tavoin, vai sopisiko hyvän kielitaidon tavoitteeksi se, että oppijan oma kieli ja kulttuuri saavat ja voivat näkyä kielenkäytössä? Pystyykö kieltä edes osaamaan ”kokonaan”? Onko eri kielten yhdisteleminen aina välttämättä ongelma tai virhe vai peräti osoitus kyvystä toimia monikielisessä tilanteessa tarkoituksenmukaisesti?

Tavoitteenamme on, että oppilaat tämän jakson jälkeen ymmärtäisivät kielen elävänä ja muuttuvana vuorovaikutuksen keinona. Nykymaailma vaatii kielenkäyttäjältä ennen kaikkea notkeutta sopeutua eri tilanteisiin. Kielitaito ei pysykään tilanteesta toiseen samanlaisena, vaan se voi muuttua tilanteen mukaan.

Jaksolla tarkastelemme ensin kielikäsitystä ja tutkimme mitä kaikkea kieli on. Siitä siirrymme pohtimaan mitä kielellä tehdään, mikä on kielen pragmaattinen luonne. Lopuksi mietimme kieltä yhteiskunnallisena ilmiönä esimerkiksi miten kieli toimii vallankäytön välineenä. Toivomme, että aiheen kanssa työskennellessä oppilaiden ajatukset ja ymmärrys kielen asemasta ihmisen elämässä voisi rikastua.