Tällä viikolla ollaan retkeilty oikein urakalla. Maanantaina kodalla, tiistaina paloaseman jumpalla ja keskiviikkona eskarilla, torstaina taas kodalla ja perjantaina eskarilla....

Maanantaina ilma oli mitä mainioin retkeilylle. Aurinko paistoi ja eikä ollut kylmä eikä kuuma. Marssimme pitkänä jonona kohti metsää ja kotaa. Pikkaisen piti ystäviä muistutella miten liikenteessä kuljetaan.... Kodalla kertasimme ensin yhdessä säännöt, että kuinka toimimme, että kaikilla on mukavaa. Sitten etsimme itseämme pidempiäkeppejä ja lyhempiä keppejä, peukalon mittaisia keppejä, tietyn määrän käpyjä ja tietyn värisiä lehtiä... sitten leikimme sutta ja lammasta. Se on eräänlainen hippaleikki, jossa susi tietysti haluaa syödä lampaan, mutta lammas voi oveluudellaan ja ihan muutaman askeleen juoksulla päästä helposti sutta karkuun. Se oli kuulemma todella hauska leikki. Lasten paineltua metsään leikkimään omiaan, aikuiset huomasivat taivaalla valtavan linnun, jota lapsetkin säntäsivät ihmettelemään. Lapset nauttivat omistakin leikeistä, kunnes eväät alkoivat huudella repuista. Onneksi nuotio oli viritetty, ja saatiin nakit ja makkarat kypsymään. Eväitten syöminen kodassa yhdessä jutustellen on aina ihan parasta. 

Tiistaina reippailimme paloaseman saliin jumpalle. Juoksimme, hypimme, pompimme, joogasimme ja kuuntelimme ohjeita ja yritimme toimia niiden mukaan. Hiki tuli kaikille, ja hauskaa oli.

Keskiviikkona emme lähteneet minnekään vaan luimme 7koiraveljestä ja keskustelimme lasten kanssa tärkeistä asioista.

Torstaina oli vuorossa kotaretki pienten kehrien kanssa. Enpä tiedä kumpia jännitti enemmän, pinkkejä vai kehriä, jotka pääsivät työntämään rattaita. Perillä lauloimme yhdessä pikkuisten kanssa pää-olkapää-peppu-polvet-varpaat laulun ja käämien toivelaulun bussilaulun ja pinkkien tyttöjen lempilaulun vihanneksista. Keppien kanssa piti olla erityisen tarkkana, sillä vaikka pikkukaverit muuten olivatkin hitaita kulkemaan, niin yks kaks he saatteoivat olla hyvinkin vikkeliä liikeissään. Eväät olivat taas hyviä ja keskustelut kodassa mukavia. Paluu matkalla kärryt painoivat paljon enemmän kuin mennessä, mutta perille päästiin, eikä pikkukaverit edes nukahtaneet, vaikka lähellä sekin oli.

Perjantaina meillä oli vuorossa vähän kynä-paperi-hommia. Samalla pohdimme mikä on iso ja mikä pieni, entä lyhyt ja pitkä, ohut ja paksu ja lukumääriä...

Eli tällä viikolla ollaan oikein urakalla liikuttu 💪🏼, kestävyyttä, ketteryyttä motoriikkaa... Ollaan myös harjoiteltu toisten huomioimista ja auttamista. Ja tietenkin vuoronodottamista...

Hyvää viikonloppua kaikille!

P.S. Keskustelujen aika on koittanut ja nyt kaikille on lähetetty päikyn kautta kyselylomake, joka tulee pikimmiten täyttää ja palauttaa. Wilman kautta saatte varattua keskusteluajan.