Kävimme jälleen metsäretkellä muutaman Pumpulin kanssa. Tutkimme syksyistä luontoa ja metsän mahtavuutta. Löysimme tuttuja metsän kasveja ja asioita, joiden nimiä muistelimme. Maassa kaikki oli kovin pientä ja käsin kosketeltavaa... jäkälää, käpyjä. Sitten menimme pehmeälle mättäälle lepäämään ja suuntasimme katseemme kohti taivasta ja silloin huomasimme kuinka suurta kaikki voikaan olla. Puiden latvat kohosivat korkealle ja taivas pilkotti oksien lomasta. Silloin olimme hetken aivan hiljaa.