Vesihanasta tuleva vesi on puhdistettua pohja- tai pintavettä. Vesi puhdistetaan vesilaitoksella ennen kuin se lasketaan vesijohtoverkostoon. Puhdistuksessa vedestä erotetaan haitalliset aineet, säädetään happamuus sopivaksi ja poistetaan mikrobit desinfioinnilla. Vettä puhdistetaan mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti.

Mekaanisessa puhdistuksessa vedestä ensin seulotaan isoimmat kiinteät hiukkaset pois, jonka jälkeen vesi suodatetaan tiheämmällä suodattimella.

Kemiallisessa puhdistuksessa veteen lisätään kemikaaleja, jotka muuttavat nestemäisiä haitta-aineita kiinteiksi. Menetelmää kutsutaan saostamiseksi. Saostaminen on liukenemisen vastakohta. Kemiallisella puhdistuksella voidaan tuhota myös pieneliöitä. Esimerkiksi uima-altaaseen lisätään klooria, joka tappaa bakteereja ja leviä.

Biologisessa puhdistusvaiheessa veteen liuenneet ravinteet hapetetaan tai kulutetaan muuten biologisesti bakteerien avulla. Bakteerien avulla vedestä voidaan myös saostaa rautaa.

Kemiallista vedenpuhdistusta. Vasemmalla on kuva ison mittakaavan puhdistamisesta. Oikealla on retkeilykäyttöön valmistettuja vedenpuhdistustabletteja. Tabletti lisätään vesipulloon ja annetaan vaikuttaa noin puoli tuntia. Puolen tunnin päästä pieneliöt ovat kuolleita ja vesi juomakelpoista.

Jätevedet

Myös jätevedet täytyy puhdistaa ennen kuin vesi lasketaan takaisin luontoon. Suomalaisesta syntyy päivittäin noin 200 litraa jätevettä. Määrä on aika suuri, ja siksi jokaisen kannattaa pohtia, voiko omassa elämässä säästää vedenkulutusta. Esimerkiksi kylvyt voi vaihtaa lyhyeen suihkuun, ja rikkinäiset hanat pitää korjata. Samalla on syytä muistaa, että vesijohtovettä pitää käyttää. Putkistossa seisova vesi pilaantuu, jos se seisoo paikallaan liian pitkään.



Muista, että viemäriin ei saa kaataa mitään ylimääräistä. Ylimääräiset aineet (esim. ruoka) ja esineet (esim. pumpulipuikot) haittaavat jäteveden puhdistamista.