4. Erotusmenetelmiä

Johdanto

Seosten kanssa työskenneltäessä on tärkeää pystyä erottamaan eri aineet toisistaan. Aineiden erottamista tarvitaan esimerkiksi silloin, kun halutaan eristää kasveista vaikuttava lääkeaine tai kofeiini teen lehdistä. Aineiden erottamisessa hyödynnetään aineiden erilaisia kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia, kuten aineiden erilaisia olomuotoja.

Miten ylläolevat kuvat liittyvät aineiden erottamiseen toisistaan?

Suodatus

Kiinteät aineet erotetaan nesteestä mekaanisesti suodattamalla. Suodatukseen tarvitaan suppilo, jonka suulle asetetaan suodatinpaperi. Sama menetelmä on käytössä esim. kahvinkeitossa.


Uutto

Uutto on kemiallinen erotusmenetelmä, jossa eristettävä aine erotetaan seoksesta liuottamalla aine sopivan liuottimen avulla. Esimerkiksi kahvin ja teen valmistuksessa kuumalla vedellä uutetaan kahvijauheen ja teen lehtien sisältämä kofeiini juotavaan muotoon.

Tislaus

Tasakoosteisen nesteseoksen nesteet erotetaan erilleen tislaamalla. Tislauksessa haihtuva neste kerätään talteen. Tislaus perustuu siihen, että erotettavilla nesteillä on eri kiehumispisteet. Esimerkiksi kun seosta jossa on 100 °C ja 150 °C kiehuvia nesteitä tislataan, niin ensimmäinen neste haihtuu seoksesta pois 100 asteessa ja 150 asteen kiehumispisteen omaava aine jää vielä tislausastiaan.


Haihdutus

Kiinteä aine erotetaan nesteestä haihduttamalla. Haihdutuksessa nestettä ei oteta talteen kuten tislaamisessa.

Linkous

Pyörivässä liikkeessä suuremman massan omaavat kappaleet painautuvat kauemmaksi. Tätä erotusmenetelmää kutsutaan linkoukseksi. Linkousta hyödynnetään esimerkiksi pesukoneen toiminnassa linkousvaiheessa. Suurin osa vedestä linkoutuu pois vaatteista ja vaatteet kuivuvat siten nopeammin pesun jälkeen. 

Laboratorioissa erilaiset näytteet linkotaan sentrifugissa, mikä erottaa näytteistä nesteen ja kiinteän aineksen jatkotutkimuksia varten. Näin tehdään esimerkiksi verinäytteille. 

Kromatografia

Ohutkerroskromatografialla pienet ainemäärät erotetaan toisistaan. Tutkittava aine laitetaan ohutkerroskromatografialevylle, joka asetetaan ajoastiaan. Ajoastiassa on liuotinta, joka nousee kapillaarivoimien avulla kromatografialevyä ylöspäin ja samalla tutkittavan näytteen eri aineet erottuvat levylle.