3. Äänen synty ja kuuleminen

Esimerkki äänen nopeudesta

Äänen etenemisnopeus riippuu väliaineesta. Ilmassa äänen nopeus on noin 340 m/s kun taas vedessä 1500 m/s. Tyhjiössä ääni ei etene, sillä se tarvitsee väliaineen edetäkseen. Salaman iskun etäisyyttä voidaan arvioida äänen ja valon nopeuksien eron perusteella. Kun salama iskee, se havaitaan heti, koska valon nopeus on noin 300 000 km/s. Salaman iskusta aiheutunut ääni etenee ilmassa äänen nopeudella (340 m/s), joten se havaitaan myöhemmin. Näiden tapahtumien aikaeron avulla voidaan tehdä arvio iskupaikan etäisyydestä: jokaista kolmea sekuntia kohden salaman lyöntietäisyys on kilometrin verran.

Johdanto

Seuraat televisiosta klassisen musiikin konserttilähetystä. Soittimien eri äänet muodostavat miellyttävän kokonaisuuden.

Katso video (Youtube)

Värähtelijä saa aikaan äänen

Soittimissa ääni tuotetaan erilaisten värähtelijöiden avulla. Äänen synnyttämiseen tarvitaan värähtelijä. Kitarassa värisee kieli, trumpetissa ilma ja rummussa kalvo. Taajuuden suuruus vaikuttaa syntyneen äänen korkeuteen. Matalia ääniä synnyttää värähtelijä, jonka taajuus on pieni. Korkeita ääniä synnyttää suuritaajuuksinen värähtelijä. Ihmisen kuuloalue on 20 - 20 000 Hz.

Soitin, joka värähtelee suurella taajuudella, tuottaa korkeaa ääntä. Soitin, joka värähtelee pienellä taajuudella, tuottaa matalaa ääntä. Molemmat äänet voivat voimakkaita tai heikkoja.

Äänenvoimakkuutta mitataan desibeleissä, 1 dB. Ihmisen kuulokynnys on 0 dB ja kipukynnys 120-130 dB.

https://peda.net/id/cb42e7da17f
Taulukossa on koottu äänitasoja eri tilanteista.