:rightTuoreissa kangasmetsissä maalajina on moreeni. Se pidättää vettä hiekkaa paremmin, ja ravinteitakin on enemmän saatavilla. Kasvillisuus on rehevämpää kuin kuivassa kangasmetsässä. Puukerroksessa kuusi on vallitseva puulaji. Rauduskoivu, hieskoivu ja haapa ovat myös yleisiä. Pensaskerroksessa on valtapuiden taimien lisäksi pihlajaa ja eri pajulajeja. Kenttäkerroksessa on enemmän ruohoja ja heiniä kuin kuivissa kangasmetsissä. Esimerkiksi oravanmarja, kevätpiippo ja metsätähti ovat tavallisia tuoreen kankaan ruohoja. Runsaimpana kasvaa kuitenkin kuusien varjossa hyvin menestyvä mustikka. Myös vanamo on yleinen.

Pohjakerroksesta jäkälät puuttuvat lähes kokonaan. Kerrossammal ja seinäsammal peittävät metsänpohjaa paksuna mattona. Myös sulkasammal ja kynsisammalet voivat olla runsaita. Kosteissa painanteissa voi olla karhunsammalta.

Tuoreiden kangasmetsien eläimistö koostuu osin samoista havumetsien lajeista kuin kuivien kankaiden. Kuusen käpyjen siemeniä syövät orava ja käpylinnut. Laulurastaan, punarinnan, peipon ja hippiäisen laulut ovat tyypillistä tuoreen kankaan keväistä äänimaisemaa. Mustikan versot ja marjat ovat monen eläimen mieluista ravintoa. Niitä syövät esimerkiksi metsämyyrä, rastaat, karhu ja mäyrä. Syötävää on tuoreissa kangasmetsissä enemmän kuin kuivissa, ja sen myötä eläinlajisto on runsaampi ja monipuolisempi kuin kuivien.