Lehdot ovat metsistämme kaikkein rehevimpiä. Sen maalajina on kivennäismaan ja eloperäisen aineksen sekoituksena muodostuva multa. Koska lehdot kasvavat kaikkein tuottoisimmilla metsämailla, niistä suuri osa on raivattu peltomaaksi. Lehtoja on Suomessa vähän jäljellä, ja monet lehtojen lajeista ovat uhanalaisia.

Lehdon puukerroksessa vallitsevat lehtipuut, kuten koivut ja haapa. Eteläisessä Suomessa voi olla myös jaloja lehtipuita, kuten vaahtera, jalava ja tammi. Pohjois-Suomen lehdoissa kuusi voi olla vallitseva puulaji.

Kenttäkerroksessa valkovuokko ja saniaiset ovat yleisiä. Monet lehtojen ruohoista kukkivat varhain keväällä ennen kuin puuston lehdet ovat kasvaneet.

Lehdon eläimistö on monipuolinen. Koska kasvilajeja on runsaasti, voi olla myös monia niiden hyödyntämiseen erikoistuneita eläimiä. Samoin kolopuuksi sopivat pehmeät lehtipuut lisäävät lehdon lajirikkautta. Lehtojen linnustoon kuuluvat esimerkiksi satakieli, lehtokerttu, mustarastas ja lehtopöllö. Kolopuita hyödyntävät mm. liito-orava ja lepakot.