ITSEPETOKSEN syntyä voi selittää myös kognitiivinen dissonanssi.
”Se viittaa tässä yhteydessä samanaikaisiin mutta toistensa kanssa yhteensopimattomiin uskomuksiin. Kognitiivinen dissonanssi on hyvä esimerkki tilanteesta, joka käynnistää vinoutuneen tiedonkäsittelyn ja voi johtaa itsepetokseen”, Karkkola sanoo.
Kognitiivinen dissonanssi saattaa syntyä esimerkiksi silloin, jos ihminen nauttii liharuokien syömisestä, mutta samalla pitää itseään eläinrakkaana ja tiedostaa, että eläimen lautaselle päätymiseen liittyy kärsimystä.
Kaksi yhteensopimatonta näkemystä aiheuttaa epämiellyttävän tunteen.
”Tällainen jännitteinen tilanne omissa uskomuksissa voi saada jonkun vähentämään lihansyöntiä, jonkun ehkä panostamaan eettisemmäksi kokemaansa lihaan ja jonkun taas mahdollisesti omaksumaan ajatuksen, etteivät eläimet oikeastaan ole tuntevia olentoja”, Karkkola sanoo.

HS 13.10.2022