Pimeät vuosisadat

PIMEÄT VUOSISADAT (noin 1100-luvulta eKr. vuoteen 750 eKr.)

Nimitys pimeät vuosisadat kuvastaa Kreikan varhaishistorian vaihetta Mykenen kukoistuksesta arkaaisen vaiheen alkuun. Jälkipolville on jäänyt vähän tietoa aikakaudesta ja kyseisen ajan esinelöydöt ovat vähäisiä ja esineet aiempaa heikkotasoisempia ja huonommin tehtyjä.

Mykeneläinen sivistys kukoisti 1200-luvulle eKr. asti. Myyttinen Troijan sota ajoittuu samaan murroskauteen ja se liittyy todennäköisesti Mykenen valta-aseman laskuun. Kaaoksen ja sekasorron aiheuttajat olivat ehkä muualta tulleita valloittajia, salaperäisiä ”merikansoja” (myös Egyptissä oli vastaavia ulkopuolisten hyökkäyksiä samaan aikaan). Muutos saattoi myös johtua sisäisen järjestelmän romahduksesta, ehkä ulkoa tulleen hyökkäyksen takia. Talousjärjestelmä ja kaupankäynti sekä kuninkaanvalta ja keskitetty byrokratia romahtivat.

Pimeiden vuosisatojen aikana taide, käsityöläisyys ja kirjoitustaito rappeutuivat ja katosivat lähes kokonaan. Ulkomaankauppa näyttää myös loppuneen. Aikakauden löydöissä ei ole ylellisyysesineitä ja näyttää siltä että omavaraistalous vallitsi Kreikan alueella. Arkeologinen lähdeaineisto rajoittuu keramiikkaan ja arkkitehtonisiin jäänteisiin. Keramiikka on aluksi huonolaatuista ja hengetöntä. Myöhemmin tulee uudenlaista keramiikkaa, enimmäkseen mustaksi maalattua ja vähän koristeltua; koristelu lisääntyy ja siirrytään vähitellen ”geometriseen” kauteen.

Noin vuoden 1050 eKr. paikkeilla tuli pohjoisesta doorilaisten mukana raudanvalmistuksen taito. Samoihin aikoihin kreikkalaisten muuttoaalto alkoi ja esimerkiksi Vähän-Aasian länsirannikolle perustettiin 12 kaupunkia (Joonia, nykyisen Turkin länsirannikko) ja muuttoaalto laajeni myöhemmin siirtokuntien perustamiseen ympäri Välimeren alueen.

Toipumiseen liittyvät lisääntyvät yhteydet ulkomaille, väestönkasvu ja poliittinen vakaus. 700-luvulla eKr. kirjoitustaito tuli uudelleen Kreikkaan foinikialaisten mukana idästä. Homeroksen eeppiset runoelmat Ilias ja Odysseia ovat tältä ajalta. Olympolaisen jumalamaailman loivat juuri Homeros ja Hesiodos.