Toiminnan arviointi (oppilaskunta, lukiodiplomit, tasa-arvosuunnitelma, yhdenvertaisuussuunnitelma): (Laura), Jani, Terhi, Antti, Marjo R, Hanne)

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma (VALMIS)

Forssan yhteislyseon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

  1. Johdanto

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) tuli voimaan Suomessa vuoden 1987 alussa. Tasa-arvolain tarkoitus on naisten ja miesten välisen tasa-arvon parantaminen, sukupuoleen perustuvan syrjinnän estäminen ja naisten aseman parantaminen erityisesti työelämässä. Se edellyttää, että miehille ja naisille järjestetään samanlaiset mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Laki on velvoittanut oppilaitoksia toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman laadintaan vuodesta 2005. Lain velvoite koskee esi- ja perusopetusta lukuun ottamatta kaikkia koulutusta järjestäviä oppilaitoksia eli lukiota, ammatillisia oppilaitoksia, ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja korkeakouluja sekä vapaan sivistystyön oppilaitoksia.

Tasa-arvolain mukaan oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen tähtäävä tasa-arvosuunnitelma laaditaan vuosittain. Oppilaitoksessa voidaan kuitenkin erikseen sopia niin, että toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma laaditaan vähintään kerran kolmessa vuodessa. Tasa-arvolain mukaan (6b §) oppilaitoksen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksessa laadittavaa suunnitelmaa.

Forssan yhteislyseossa toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma laaditaan kolmen vuoden välein ja se sisällytetään Forssan yhteislyseon opetussuunnitelman liitteeksi. Tasa-arvosuunnitelma on laadittu yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien kanssa. Tämä Forssan yhteislyseon tasa-arvosuunnitelma on voimassa 2021-2024.

  1. Lainsäädäntö

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986

1 § (30.12.2014/1329)

Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä.

3 § (30.12.2014/1329)

Määritelmiä Koulutuksen järjestäjällä tarkoitetaan tässä laissa sitä, joka järjestää lakiin perustuvaa opetusta tai koulutusta. Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan tässä laissa henkilön kokemusta omasta sukupuolestaan. Sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan tässä laissa sukupuolen tuomista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla. Mitä tässä laissa säädetään sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvasta syrjinnästä, sovelletaan vastaavasti syrjintään, joka perustuu siihen, että henkilön fyysiset sukupuolta määrittävät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti naisen tai miehen.

5 § (30.12.2014/1329)

Tasa-arvon toteuttaminen koulutuksessa ja opetuksessa Viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien sekä muiden koulutusta tai opetusta järjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, että kaikilla sukupuolilla on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen sekä että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tämän lain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvoa edistetään koulutuksessa ja opetuksessa lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen.5 a § (30.12.2014/1329)

Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi oppilaitoksissa Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että kolmen vuoden välein laaditaan oppilaitoskohtaisesti tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa. Suunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa. Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää:
1) selvitys oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta.
2) tarvittavat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi
3) arvio aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilas- tai opiskelijavalintoihin, opetuksen järjestämiseen, oppimiseroihin ja opintosuoritusten arviointiin sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen.

8 b § (15.4.2005/232) Syrjintä oppilaitoksissa Oppilaitoksen sekä muiden koulutusta ja opetusta järjestävien yhteisöjen menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos henkilö asetetaan opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä, opintosuoritusten arvioinnissa tai oppilaitoksen tai yhteisön muussa varsinaisessa toiminnassa sukupuolen perusteella muita epäedullisempaan asemaan taikka muutoin kohdellaan 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Tätä pykälää ei sovelleta perusopetuslaissa tarkoitettuihin opetuksen järjestäjiin ja kouluihin.

10 a § (15.4.2005/232) Oppilaitoksen velvollisuus antaa selvitys menettelystään. Oppilaitoksen sekä muun koulutusta ja opetusta järjestävän yhteisön on pyynnöstä viivytyksettä annettava kirjallinen selvitys menettelystään opiskelijalle, joka katsoo joutuneensa syrjityksi 8 b §:ssä mainituin tavoin.Selvitykseen ei saa merkitä tietoa kenenkään terveydentilasta tai muista henkilökohtaisista oloista ilman tämän suostumusta.

  1. Epäasiallisen kohtelun, kiusaamisen yms. ehkäisy

Epäasiallista kohtelua kokenut opiskelija tai opettaja voi täyttää tapahtumailmoituksen ja saada asiansa viipymättä käsittelyyn.

Ensimmäisen vuoden syksyllä ryhmänohjauksessa kerrotaan, kenen puoleen kääntyä, mikäli itse kokee tai havaitsee kiusaamista tai häirintää. Tiedostetaan, että seksuaalisesti värittynyt kielenkäyttö ja toiminta häiritsevät muita ja vaikuttavat työilmapiiriin kielteisesti.

Oppilaitoksessa pyritään opetussuunnitelman mukaisesti sukupuolisensitiiviseen toimintakulttuuriin. Tavoitteena on sekä fyysinen että psyykkinen koskemattomuus ja turvallinen opiskeluympäristö. 

Oppitunneilla kiinnitetään huomiota tasa-arvoisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Esimerkiksi fyysinen tai psyykkinen rajoite, sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuminen ei saa olla esteenä opetukseen osallistumiselle. Käyttäytymiseen ja vuorovaikutustaitoihin kiinnitetään huomiota asiallisen ja viihtyisän ilmapiirin luomiseksi sekä kiusaamisen ehkäisemiseksi. 
Koulun tapahtumissa ei hyväksytä seksuaalissävytteisiä kilpailuja tai ulkonäön arvostelua (esim. penkkaridiplomit).


  1. Tasa-arvotilanne Forssan yhteislyseossa

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyt toimitetaan lähitulevaisuudessa opiskelijakunnalle. Organisatorinen taho on hyvinvointiryhmä. Seuraava kysely opiskelijoille järjestetään syksyllä 2021.

Forssan yhteislyseossa kaikessa toiminnassa pyritään toimimaan tasa-arvolain mukaisesti. Lukion arvot ja toimintakulttuuri perustuvat suvaitsevaisuuteen, elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitukseen. Toiminnassa pyritään oikeudenmukaisuuteen ja demokratian ja tasa-arvon edistämiseen. Tavoitteena on, että jokainen voi toimia yksilönä yhteisössä. Jokaisella opiskelijalla on yhdenvertainen oikeus kehittää osaamistaan lukioaikana ja tehdä yksilöllisiä ja monipuolisia jatko-opintosuunnitelmia. Lukion opiskelijavalinnassa noudatetaan lukiolakia ja Opetus- ja kulttuuriministeriön asetusta opiskelijaksi ottamisen perusteista. Lukiossa ei järjestetä pääsy-tai soveltuvuuskokeita. Lukion opiskelijaksi otossa noudatetaan keskiarvorajaa. Lukion opetusjärjestelyissä noudatetaan tasa-arvon näkökulmaa. Opiskelijoille rakennetaan opintopolkuja vuosiluokkien mukaan, mutta yksilöllinen eteneminenkin on mahdollista. Opetusta koskee kaikille lähtökohtaisesti yhtäläinen läsnäolovelvoite. Opiskelijoita kannustetaan valitsemaan opintoja oman opintosuunnitelman mukaisesti ilman sukupuoleen sidottua ajattelua. Opintosuoritusten arvioinnin tulee olla kannustavaa ja oikeudenmukaista ja arvioinnin perusteiden tulee olla kaikkien tiedossa. Oppiaineiden kurssien arviointiperusteet on kirjattu ja kerrotaan opiskelijoille kunkin kurssin alussa.

  1. Seuranta

Forssan yhteislyseossa Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteiden toteutumista seurataan lukion hyvinvointiryhmässä. Se kuulee opiskelijakunnan ja opettajakunnan edustajia tasa-arvokysymyksissä.

Tätä tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa ja sen toimenpiteitä arvioidaan vähintään kolmivuotiskausittain.

  1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta tiedottaminen

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma liitetään opetussuunnitelman liitteeksi ja siitä tiedotetaan opettajia opettajainkokouksissa ja opiskelijoita ryhmänohjaajien tuokioissa ja opiskelijakunnan kokouksissa. Opiskelijoiden huoltajia informoidaan suunnitelmasta.

Lukiodiplomi VALMIS

Oppiaine ja tehtävä

Paikallisessa opetussuunnitelmassa määriteltäviin opintojaksoihin voivat kuulua eri oppiaineryhmissä tai oppiaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Lukiodiplomien tehtävänä on antaa opiskelijalle mahdollisuus osoittaa erityistä osaamistaan ja harrastuneisuuttaan pitkäkestoisen näytön avulla. Lukiodiplomi kuvaa monipuolisesti opiskelijan tavoitteellista työskentelyä, kehittyneitä taitoja ja syvällistä osaamista. Opiskelija tutkii ja ilmaisee kulttuurisesti moninaista todellisuutta eri oppiaineille ominaisin keinoin. Lukiodiplomin suorittaminen hyödyntää ja syventää lukio-opinnoissa kehittyvää laaja-alaista osaamista. Opiskelija ilmentää lukiodiplomillaan ajattelun, tuottamisen, tulkinnan ja arvottamisen taitojaan sekä omaehtoista harrastuneisuuttaan. Lukiodiplomi luo edellytyksiä oman ja toisten osallisuuden, toimijuuden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiselle lukioyhteisössä.

Forssan yhteislyseossa lukiodiplomeja on mahdollista suorittaa kuvataiteessa, käsityössä, liikunnassa, mediassa, musiikissa ja teatterissa. Lukiodiplomin laajuus on kaksi opintopistettä. Lukiodiplomit tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden arvioida lukio-opintojen aikana karttunutta osaamistaan ja vahvuuksiaan jatko-opintojen näkökulmasta. Lukiodiplomit täydentävät lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista.

Lukiodiplomeja on koulutuksen järjestäjän päätöksellä mahdollista suorittaa lukiossa yhdessä tai useammassa oppiaineryhmässä tai oppiaineessa. Lukiodiplomi voi sisältyä oppiaineen oppimäärän valinnaisiin opintoihin paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetyllä tavalla. Opetushallitus antaa erilliset ohjeet kunkin lukiodiplomin suorittamisesta.

Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan koulutuksen järjestäjän tarjoamien lukiodiplomien osalta lukiodiplomien tehtävä, yleiset tavoitteet ja arviointi sekä tavoitteet ja keskeiset sisällöt lukiodiplomeittain kahden opintopisteen laajuisina opintojaksoina.

Tavoitteet

 

Kaikkia lukiodiplomeja yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija

  • asettaa lukiodiplomin suorittamiselle omat lähtökohdat ja tavoitteet
  • työskentelee tavoitteellisella otteella itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa
  • tutkii ja ilmaisee kulttuurista todellisuutta eri tiedonaloille ominaisilla tavoilla
  • soveltaa lukioaikana karttunutta erityistä osaamista ja omaehtoista harrastuneisuutta
  • hyödyntää ja syventää lukio-opinnoissa kehittyvää laaja-alaista osaamista
  • valitsee tarkoituksenmukaisia opiskeluympäristöjä, työtapoja ja ilmaisun keinoja
  • arvioi asetettujen tavoitteiden saavuttamista, työskentelyä, lopputulosta ja kokonaisuutta
  • vahvistaa omaa ja toisten osallisuutta, toimijuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia lukioyhteisössä.

Arviointi

Lukiodiplomin arviointi perustuu opiskelijan tai opiskelijoiden ryhmänä itsenäisesti toteuttamaan lukioaikaisen erityisen osaamisen ja harrastuneisuuden näyttöön. Opiskelijan toteuttama lukiodiplomi arvioidaan kokonaisuutena. Lukiodiplomin arvioinnissa annetaan palautetta lukiodiplomille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Lukiodiplomin arviointi on monipuolista ja luotettavaa, ja se vastaa opiskelijan oppiaineryhmässä tai oppiaineessa osoittamaa osaamisen tasoa. Lukiodiplomin suorittamiseen sisältyy opiskelijan itsearviointia.