4.2.2018
Kello 11.30 lähdimme ajamaan pikkubussilla kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Mukaan lähtivät opettajista Sari-Anne ja Sini sekä neljätoista 8-9 lk. oppilasta. Sekaannuksien takia vaihdoimme muutaman kerran porttia. Lopulta Budapestiin lähdettiin eri portilta, kuin lipussa luki. Lento sujui ongelmitta ja vasta lentokoneen laskeuduttua alkoi jännittää. Silloin tajusimme, että olemme oikeasti vieraassa maassa menossa lähes vieraiden ihmisten luokse muutamien päivien ajaksi.

Isäntäperheet olivat meitä vastassa kentällä. Lähdimme heidän koteihinsa, jotka olivat kaikki eri puolilla Budapestiä. Tästä alkoi uusi mahtava seikkailu unkarilaisten kaverien kanssa.

Osa asui kerrostaloissa ja osa omakotitaloissa. Asunnot olivat melko pieniä ja ne olivat useimmiten Ikean kalusteilla sisustettuja niin kuin Suomessakin.

Tutustuimme kouluun, jonka nimi oli II. Rákóczi Ferenc Gimnázium. Se sijaitsi melko keskellä Budapestiä. Koulussa oli eri-ikäisiä oppilaita noin 700.

Siellä suomalaiset sekä unkarilaiset pitivät esitelmiä mm. nähtävyyksistä ja kulttuurista.

Vierailimme kahtena päivänä erilaisissa nähtävyyksissä, esimerkiksi parlamenttitalossa ja kirkoissa. Yhden illan päätteeksi osa oppilaista meni hienoon Rudas-kylpylään. Kylpylän katolla oli upea panorama-allas, josta näkyi koko Budapestin keskusta hienoine valoineen.

Viimeisenä aamuna 9.2.2018 isäntäperheet hoitivat kyytimme lentokentälle. Lento meni jälleen hyvin. Vaikka seikkailu Unkarissa oli ollut mahtava, oli silti mukavaa palata takaisin omaan kotiin.

 

 

22.3.2018
Budapestiläiset saapuivat Suomeen. Haimme heidät aamuyöllä kolmen aikaan yhteiskoululta. Kaikki olivat väsyneitä, mutta onnellisia.

Unkarilaiset ihastuivat kauniiseen ja rauhalliseen ympäristöön sekä ruokiin, kuten kauraleipään ja Fazerin suklaaseen.

Kävimme heidän kanssaan Välimaan torpalla, Vanhan Rauman kierroksella ja Olkiluodon vierailukeskuksessa, josta lähdimme Kodisjoelle, Kaljasjärven rantasaunalle viettämään yhteistä aikaa uiden avannossa, syöden iltapalaa ja nauttien toistemme seurasta.

Vietimme viimeiset hetket ennen heidän lentoaan Helsinkiä kierrellen. Vierailimme muun muassa Kauppatorilla katsomassa Havis Amandan patsasta ja presidentinlinnaa. Senaatintorilla kävimme Helsingin tuomiokirkossa ja sen jälkeen ajoimme Sibelius-monumentin luo. Päivän päätteeksi oli aika sanoa haikeat hyvästit uusille budapestiläisille ystävillemme.

Opimme paljon uudesta kulttuurista sekä viikon jälkeen englannin puhumisesta tuli sujuvampaa. Jos sinulla on mahdollisuus, kannattaa aina lähteä matkaan, vaikka jännittäisi.

Toivomme, että yhteydenpito jatkuu ja voimme tavata heidät joku päivä vielä uudelleen. Heidän kanssaan yhdessä koetut asiat jäävät aina mieliimme ja sydämiimme.

Haluamme kiittää kouluamme ja kaikkia, jotka olivat projektissa jotenkin mukana. Seikkailu oli ikimuistoinen.

 

Ida-Liina Lindell ja Anna-Sofia Päiviö