Elämää esiintyy maapallolla, mitä erilaisimmissa muodoissa. Lämpötila maapallolla on sitä ympäröivän ilmakehän ansiosta juuri sopiva elämälle. Ilmakehässä kaasut, happi ja hiilidioksidi mahdollistavat elämän esiintymisen. Vesi on elämän edellytys niin kasveille kuin eläimillekin. Elämän tunnusmerkkejä on useita: kaikki elolliseen luontoon kuuluvat elävät olennot koostuvat soluista, liikkuvat, syntyvät, kasvavat, lisääntyvät ja kuolevat. Esimerkiksi kivellä ei näitä tunnusmerkkejä ole, niinpä se kuuluukin elottomaan luontoon. 

Maapallolla on elämälle suotuisat olosuhteet

Maapallo sijaitsee sopivalla etäisyydellä Auringosta. Jos se olisi kauempana, vedet jäätyisivät, jos taas lähempänä, koko maapallo olisi kuivaa autiomaata. Suurin osa elävistä olennoista on sopeutunut 0-20 asteen lämpötilaan. 

Maapallolla on elämälle suotuisat olosuhteet sitä ympäröivän ilmakehän ansiosta. Ilmakehässä on elämälle välttämättömiä kaasuja, happea ja hiilidioksidia. Eläimet tarvitsevat happea hengittämiseen. Kasvit tarvitsevat hiilidioksidia ja vettä sekä auringonvaloa ja lämpöä tuottaakseen happea ja sokeria. Ilmakehä pitää myös lämpötilan sopivana monimuotoiselle elämälle. 

Vesi on elämän edellytys

Mikään elävä olento ei tule toimeen ilman vettä. Eläimet selviävät juomatta vain muutaman päivän, sillä ilman vettä solut kuivuvat. Kasvit tarvitsevat vettä pystyssä pysymiseen ja elintoimintoihin. Suurin osa kasvista tai eläimestä on vettä, ja siihen ovat liuenneena kaikki ravintoaineet, jotka kulkevat veren mukana. 

Kun maapalloa katsotaan avaruudesta, huomataan, että planeettamme pinta on suurimmaksi osaksi veden peitossa. Paitsi juomavetenä, vesi toimii myös elinympäristönä. Valtameret vaikuttavat ilmasto-olosuhteisiin varastoimalla lämpöä ja siirtämällä sitä merivirtojen mukana päiväntasaajalta napa-alueille. Muuten päiväntasaajalla olisi liian kuuma ja napa-alueilla vedet jäätyisivät kokonaan. 

Elämän tunnusmerkit yhdistävät eliöitä

Luonto jaetaan siis elolliseen ja elottomaan. Elotonta luontoa ovat esimerkiksi vesi, ilma, auringonsäteily ja kallioperä, jotka mahdollistavat elävän luonnon esiintymisen. Elolliseen luontoon taas kuuluvat kaikki elävät olennot, kuten kasvit, eläimet ja sienet.

Eläviä olentoja kutsutaan eliöiksi. Kaikkia eliöitä yhdistäviä asioita kutsutaan elämän tunnusmerkeiksi. Esimerkiksi kaikki eliöt muodostuvat soluista. Monisoluisilla eliöillä solut voivat olla erinäköisiä ja erikoistua eri tehtäviin, kuten hermosolu viestin vientiin ja punasolu hapen kuljettamiseen. Monisoluiset eliöt kasvavat ja kehittyvät solujen jakautuessa. 

Kaikilla eliöillä on jonkinlainen aineenvaihdunta. Aineenvaihdunnassa otetaan tarpeellisia aineita sisään ja poistetaan tarpeettomia tai haitallisia aineita. Esimerkiksi eläimet saavat ruuasta tärkeitä ravintoaineita, joita ne pilkkovat ruuansulatuselinten avulla ja siirtävät verenkierron mukana soluille. Tarpeettomat aineet siirretään virtsan, ulosteen ja uloshengityksen mukana pois elimistöstä. Kasvit puolestaan ottavat vettä ja ravinteita juurillaan ja hiilidioksidia ilmasta. Ne poistavat tarpeettoman hapen ilmakehään muiden eliöiden käytettäväksi.

Reagointikyky auttaa eliöitä pysymään hengissä ja suojautumaan vihollisilta. Erilaiset ärsykkeet, kuten valo, ääni, haju, kosketus ja muut tuntemukset, saavat aikaan reaktion eliössä. Esimerkiksi kasvi kääntää lehtensä kohti valoa saadakseen tarpeellista valo- ja lämpöenergiaa. Linnut taas lähtevät lentoon kuullessaan kovan äänen. 

Jälkeläisten tuottaminen eli lisääntyminen on eliöiden tärkein päämäärä. Nisäkkäät synnyttävät eläviä poikasia, bakteerit lisääntyvät jakautumalla, hyönteiset munivat ja kasvit lisääntyvät siementen avulla. 

Kaikilla eliöillä on elinkaari: ne syntyvät, kasvavat ja lopulta kuolevat. Perinnöllisyys on yksi elämän jatkumisen edellytys. Perinnöllisyys tarkoittaa sitä, että jälkeläinen saa vanhemmiltaan perintötekijöitä eli geenejä. Siksi poikaset muistuttavat vanhempiaan. 

Maapallon jatkuvasti muuttuva ympäristö on ohjannut elämän kehittymistä. Sopeutumisella tarkoitetaan sitä, että eliön rakenteessa tai elintavoissa tapahtuu jokin muutos, joka antaa sille paremmat mahdollisuudet selvitä ympäristöstään. Koska elinympäristöt muuttuvat jatkuvasti, tapahtuu tätä lajien muuttumista eli evoluutiota koko ajan kaikissa lajeissa. Tämä ei kuitenkaan tapahdu nopeasti vaan yleensä hyvin hitaasti tuhansien, satojen tuhansien ja miljoonien vuosien kuluessa.