Juutalaisia juhlia ja perinteitä

Sapatti on juutalaisten lepopäivä, joka alkaa perjantai-iltana ja päättyy lauantai-iltana.
Se perustuu käskyyn: "Muista pyhittää lepopäivä".
Työnteko on kielletty, ja osa juutalaisista noudattaa sääntöjä tarkasti.
Sapattiuuni voi pitää ruoan lämpimänä ilman, että sitä tarvitsee käynnistää.
Perjantai-iltana perhe kokoontuu juhla-aterialle, jossa sytytetään kynttilät ja siunataan viini sekä leipä.
Lauantaina käydään synagogassa, lauletaan psalmeja ja luetaan Tooraa.
Sapatti päättyy havdala-seremoniaan, jossa käytetään kynttilää, viiniä ja yrttejä.

Vietetään joulukuussa, liittyy Jerusalemin temppelin puhdistamiseen noin 165 eKr.
Hanukka tarkoittaa vihkimistä.
Chanukia on yhdeksänhaarainen kynttelikkö, jota käytetään kahdeksan päivän ajan.
Legendan mukaan öljy riitti ihmeellisesti kahdeksaksi päiväksi, vaikka sitä oli vain yhdeksi.
Lapsille annetaan lahjoja.
Perinteiset ruuat ovat rasvaisia, kuten munkit ja latkes-perunaletut.
Juhlaan kuuluu dreidel-hyrräpeli.

Vietetään syksyllä, yleensä syyskuussa.
Shofariin (oinaan sarveen) puhaltaminen kuuluu juhlaan.
Ensimmäisenä päivänä mennään veden äärelle ja taskut tyhjennetään – symboloi syntien pois heittämistä.
Pohditaan menneitä virheitä ja pyritään parantamaan tulevaa vuotta.
Uuden vuoden leipä on ympyrän muotoinen – kuvaa elämän jatkuvuutta.
Omenaa kastetaan hunajaan, jotta tuleva vuosi olisi makea.

Päättää Ros hashanasta alkavat 10 katumuspäivää.
Juutalainen rukoilee ja pyrkii parantamaan elämäänsä.
Vuoden pyhin päivä, jota vietetään anteeksipyynnön ja paaston merkeissä.
Väri on valkoinen, joka symboloi puhtautta.
Pyydetään anteeksi sekä tahallisia että tahattomia syntejä.
Rukoillaan myös kuolleiden puolesta.
Uskomuksen mukaan Jumala sinetöi ihmisen kohtalon tulevalle vuodelle Jom kippurina.

Poikalapselle annetaan nimi kahdeksan päivän ikäisenä, samalla toimitetaan ympärileikkaus.
- Ympärileikkaus on merkki Jumalan ja ihmisen välisestä liitosta.
Tyttölapselle annetaan nimi syntymän jälkeisenä sapattina synagogassa.
- Isä lukee Tooraa ja siunaa äidin ja lapsen.

Vietetään maalis–huhtikuussa, muistoksi Israelin kansan vapautumisesta Egyptin orjuudesta.
Nimi tarkoittaa ohikulkemista – viittaa viimeiseen vitsaukseen, jolta israelilaiset säästyivät karitsan veren avulla.
Perinteiset ruuat: lammasta, matsaa (happamatonta leipää), yrttejä.
- Inkivääri = katkera ruoho
- Hedelmätahna = laasti
- Selleri suolavedessä = orjien kyyneliä
Seder-ateria: syödään tietyssä järjestyksessä, luetaan vapautumiskertomus ja jokaiselle ruokalajille on oma rukous.
Tärkeää siirtää perinne lapsille.
Koti siivotaan ennen juhlaa, hametsit (viljatuotteet) poistetaan.
Pesachin aikana syödään vain matsaa, ei muita viljatuotteita.

Vaatimattomat hautajaiset korostavat ihmisten samanarvoisuutta.
Hautaus pyritään toimittamaan nopeasti, mieluiten vuorokauden kuluessa.
Sapattina ei haudata.
Omaiset voivat repiä vaatteensa surun merkiksi.
Arkku on yksinkertainen, tai Israelissa vainaja kiedotaan pellavaliinoihin.
Hautajaisia seuraa seitsemän päivän suruaika.
Haudalle ei tuoda kukkia, vaan kivi.
Kuoleman vuosipäivänä luetaan rukous ja sytytetään kynttilä vainajan muistoksi.

Perhe ja avioliitto ovat juutalaisuudessa arvostettuja.
Ennen vihkimistä morsiamen tuoli koristellaan, ja hän valmistautuu juhlaan läheistensä kanssa.
Morsiuspari ei tapaa viikkoon ennen häitä.
Vihkiminen tapahtuu chupan eli hääkatoksen alla, joka symboloi yhteistä kotia ja asetetaan kohti Jerusalemia.
Avioliittosopimus luetaan hepreaksi.
Lopuksi sulhanen rikkoo lasin, mikä muistuttaa Jerusalemin temppelin hävityksestä.
Vieraat huutavat: Mazel tov! eli paljon onnea!