Pinnanmuodot

Vaikka Pohjoismaita pidetään hyvin yhtenäisenä alueena, maantieteellisesti ne eroavat toisistaan paljon. Islannissa maa saattaa järistä ja tulivuoret purkautua. Jäätiköt peittävät osaa maasta. Suomessa rannikolta tunturialueelle on matkaa useita satoja kilometrejä. Ruotsissa tuntureille, jopa vuoristoon, ehtii muutamassa tunnissa lähes mistä osasta maata tahansa. Norjassa koko maata hallitsevat jylhät vuoristomaisemat ovat täysi vastakohta alavalle Tanskalle. Myös kaupunkien katukuva vaihtelee maasta toiseen.

Norjan ja Ruotsin rajalla sijaitsee vuoristo Skandit, joka ylettyy Suomeenkin asti. Sen korkeimmat huiput sijaitsevat Norjassa, reilusti yli kaksi kilometriä merenpinnan yläpuolella. Ruotsissa korkein huippu on Kebnekaise ja Suomessa Halti-tunturi. Tanskassa on hyvin tasaista ja ihmiset asuvat siellä tiiviisti. Tanskaan kuuluu itsehallintoalueita: Färsaaret lähempäna ja Grönlanti kaukana Atlantilla.

Vesistöt

Pohjoisia maita kirjovat lukuisat järvet. Ruotsissa suuria järviä ovat Vänern, Vättern ja Mälaren ja Suomessa Inarijärvi, Oulujärvi ja Saimaa. Joet kuljettavat makeaa vettä ja rajaavat valtioiden rajoja. Tornionjoki on rajajoki Suomelle ja Ruotsille ja Tenojoki erottaa Suomen Norjasta. Niemen-joki erottaa Liettuaa ja Venäjän Kaliningradin aluetta.