VIHKOON
Jäkälät
Jäkälät ovat merkillisen elottoman oloisia, kuin kivettyneitä kasveja. Ne ovat hidaskasvuisia ja vähään tyytyväisiä. Ne eivät tarvitse paljoakaan maata, vettä eivätkä lämpöä, mutta valo on niille tarpeen. Jäkälät viihtyvät karuilla ja kylmillä seuduilla, joissa muut kasvit eivät viihdy. Ne tulevat sitkeästi toimeen vaikka kalliolla, kiven pinnalla tai puunrungolla välittämättä kuumasta paahteesta tai kovasta pakkasesta. Jäkälä on osittain sientä, osittain levää. Sienimäinen osa imee maasta kosteutta ja mineraaleja ja tekee siten levämäisen osan elämän mahdolliseksi. Levämäinen osa ottaa vastaan auringonvalon ja tuottaa sokeria koko jäkälän energiaksi. Tällä tavalla sieniosa ja leväosa pitävät toisensa hengissä ja muodostavat jäkälän. Jäkälän eri osien yhteistyötä kutsutaan symbioosiksi.
Jäkälät
Jäkälät ovat hidaskasvuisia ja vähään tyytyväisiä. Ne viihtyvät karuilla ja kylmillä seuduilla. Jäkälä on osittain sientä, osittain levää. Sienimäinen osa imee maasta kosteutta ja mineraaleja ja tekee siten levämäisen osan elämän mahdolliseksi. Levämäinen osa ottaa vastaan auringonvalon ja tuottaa sokeria koko jäkälän energiaksi. Jäkälän eri osien yhteistyötä kutsutaan symbioosiksi.


Jäkälät ovat merkillisen elottoman oloisia, kuin kivettyneitä kasveja. Ne ovat hidaskasvuisia ja vähään tyytyväisiä. Ne eivät tarvitse paljoakaan maata, vettä eivätkä lämpöä, mutta valo on niille tarpeen. Jäkälät viihtyvät karuilla ja kylmillä seuduilla, joissa muut kasvit eivät viihdy. Ne tulevat sitkeästi toimeen vaikka kalliolla, kiven pinnalla tai puunrungolla välittämättä kuumasta paahteesta tai kovasta pakkasesta. Jäkälä on osittain sientä, osittain levää. Sienimäinen osa imee maasta kosteutta ja mineraaleja ja tekee siten levämäisen osan elämän mahdolliseksi. Levämäinen osa ottaa vastaan auringonvalon ja tuottaa sokeria koko jäkälän energiaksi. Tällä tavalla sieniosa ja leväosa pitävät toisensa hengissä ja muodostavat jäkälän. Jäkälän eri osien yhteistyötä kutsutaan symbioosiksi.
Jäkälät
Jäkälät ovat hidaskasvuisia ja vähään tyytyväisiä. Ne viihtyvät karuilla ja kylmillä seuduilla. Jäkälä on osittain sientä, osittain levää. Sienimäinen osa imee maasta kosteutta ja mineraaleja ja tekee siten levämäisen osan elämän mahdolliseksi. Levämäinen osa ottaa vastaan auringonvalon ja tuottaa sokeria koko jäkälän energiaksi. Jäkälän eri osien yhteistyötä kutsutaan symbioosiksi.

