Kevät kutsuu - elämää maaliskuulta kesäkuuhun

Kevät keikkuen tulevi!

Taruja ja tarunkertojia -jaksolla käsiteltiin vielä Kalevalan henkilöiden seikkailuja ja laulettiin noita eteenpäin rullaavia, tarinaa kertovia säkeitä joka aamu. Kanteleitakin näppäiltiin vuorotellen. Kunkin jakson päättävän jaksokokeen tekoa on nyt harjoiteltu eritoten kevätlukukaudella ja työtavat alkavat vakiintua. Vaihe vaiheelta oppilaat oppivat tuomaan enemmän ja enemmän tietojaan näkyväksi kirjallisesti ja koetta eriytetään tarpeen mukaan. Teen yleensä kahdesta kolmeen eri taitotasoista ja huomioin eriytetyt kokeet arvioinnissa. Helpommat tehtävätyypit arvioidaan korkeammalla läpäisyprosentilla, jotta oppilaalla säilyisi realistinen käsitys omasta etenemisestä. On tärkeää, että koe tarkastetaan ja todetaan vielä jälkikäteen, kuinka tärkeää on lukea rauhassa tehtävät ja pyrkiä vastaamaan juuri siihen, mitä kysytään. Kun tulos sitten on selvillä, opetellaan rauhallisesti toteamaan, mitä mikäkin pistemäärä tarkoittaa ja miten se muodostui - mihin kannattaa kiinnittää huomiota jatkossa. Vaivannäkö tai valmistautumattomuus tulevat silmien eteen. Yritän kuitenkin tietoisesti säästää oppilaita vertaamasta tuloksiaan keskenään ja painottaa, että pistemäärät ja mainesanat voivat vaihdellakin - aina ei tietenkään tule sama tulos. Kolmoset on arvioitu pisteillä ja mainesanoilla: tyydyttävä, hyvä, kiitettävä ja erinomainen. Nelosilla on viimeisimmässä jaksokokeessa (kotiseudun historia) ollut mukana myös numeroarvosana.
Suomen kielen jaksolta siirryttiin matematiikan kertaus- ja laskusujuvuusjaksolle. Ja se onkin ihan erityyppistä tekemistä se! Kertasimme allekkainlaskua ja jakokulmaa. Sanallisiin tehtäviin suhtauduimme kuin hienon tuolin kokoamiseen osasistaan. Tarvitaan ohje mitä pitää tehdä (luetaan tehtävä), ohjeesta pitää poimia mitat (etsitään numerot sanallisesta), valitaan sopiva laskuta ja niitä voi olla useampia, jolloin pyritään miettimään sopivin (kuin tuolin jalkojen asentaminen, niitäkin voi olla yksi tai useampi). Kun tuoli kootaan, lasketaan laskut ja kun viimeistellään, tarkastetaan ja ilmoitetaan vastaus mittayksiköineen.

Leirikoulu Honkiniemen leirikeskukseen ja Ähtärin eläinpuistoon liittyi ympäristöopin opintoihimme ja oli omiaan ryhmäyttämään tutuksi tullutta luokkaa entisestään. Yksi yö vietettiin pois kotoa, rohkeasti!
Kotiseudun historian jakso oli valloittava kokonaisuus, sukellus Suomen alueen esihistoriaan, keskiajan historiaan ja Etelä-Pohjanmaan alueen paikallishistoriaan. Upeita jaksovihkoja syntyi! Luonnollisesti teimme vierailuja lähiseudulle: kävelimme jääkauden jään paksuuden Piirin alueen halki ja takaisin, vanhan koulun tuntumaan saakka, yhteensä 3km! Syvennyimme huolellisesti Wasastjernan suvun historiaan ja Törnävän kartanon tarinaan ja vierailimme museolla alueen pienoismalleja katsomassa. Matkalla ohitimme vanhan ruutitehtaan rauniot ja tutut paikat näyttäytyivät parin sadan vuoden takaisessa valossa. Pyöräilimme Törnävän kirkolle, entiseen ruutimakasiiniin. Lisäksi saimme vielä kokea aurinkoisen pyöräretken Aalto-keskukseen ja Lakeuden Ristille, jonka korkeasta tornista tähystelimme. Koulu pilkotti näkyvillä myös! Jatkoimme halki Seinäjoen keskustan ja Joupiskan huipulle.


Oppilaat pitävät askartelupajaa koulun tapahtumassa vieraileville lapsille.
Lukuvuoden on päättänyt opittujen asioiden tarkastelu jälkikäteen, vihkojen ja tavariden pakkaaminen omiin arkistoihin. Olemme siivonneet luokkaa yhdessä ja kaikki alkaa olla valmista uuteen luokkahuoneeseen siirtymistä varten. Käsitöissä otettiin hieno loppukiri, etenkin kolmoset, jotka tekivät tänä vuonna kaksi steinerkoulun vuosikäsityötä: sekä paimenpussin että ristipistotyynyn. Nyt aineenopettaja voi tulevana vuona opettaa kaikille samaa samaan aikaan.

Retki PowerParkkiin kruunaa lukuvuoden joka vuosi!

