Toisinaan kuuluu harmiteltavan, etteivät nuoret halua osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun riittävästi ja ettei heitä kiinnosta yhteiskunnalliset asiat.
Kuitenkin nuorilla on halua osallistua vaikuttamiseen, mutta osallistumisen ei haluta olevan vain näennäistä, vaan aitoa. Tällöin nuorten mielipiteet ja näkökulmat tulisi ottaa huomioon ja esityksiä tulisi muuttaa nuorilta saatujen vastausten perusteella. Nuorten ajatuksilla on väliä ja nuorten ajatuksia tulee kuunnella. Keskustelu on avain kuunteluun ja keskustelun kautta voidaan inspiroitua. Aidosta kuuntelemisesta syntyy kokemus, että asioita oikeasti viedään eteenpäin yhteiskunnassa.
Vaikuttamisessa on kyse osallisuudesta, jolloin nuorelle annetaan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa itselle tärkeissä asioissa. Suurimmalla osalla nuorista on halua vaikuttaa esim.luonnonsuojeluun ja tasa-arvoon. Siltikään kaikki nuoret eivät koe osallisuutta omassa
kasvu- ja kehitysympäristössään.

Lasten ja nuorten osallistuminen ja vaikuttaminen

 Osallisuudessa on kysymys lapsen ja nuoren vaikutusmahdollisuuksista itselle tärkeissä asioissa ja toimintamahdollisuuksista. Lapset ja nuoret ovat oman elämänpiirinsä parhaita asiantuntijoita. 

Palvelujen suunnittelusta, toteuttamisesta ja kehittämisestä vastaavat tahot voivat vahvistaa lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia ottamalla heidät mukaan kasvu- ja kehitysympäristöjensä aktiivisiksi toimijoiksi.

Lasten ja nuorten osallistuminen palvelujen kehittämiseen 

Vaikka lainsäädäntö painottaa asiakkaiden osallistumisen vahvistamista palveluiden suunnitteluun, asiakkaiden osallistuminen on silti vähäistä. Lasten ja nuorten osallistuminen kohdalla se on vielä vähäisempää. Kaikki lapset ja nuoret eivät koe osallisuutta kasvu- ja kehitysympäristöissään.

Lapsen ja nuoren kasvuympäristöissä tapahtuva suora vaikuttaminen

Suora vaikuttaminen tapahtuu lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöissä ja palveluissa, esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, koulussa, terveydenhuollon palveluissa, lastensuojelussa, nuorisotoiminnassa sekä liikunta- ja kulttuuripalveluissa.

Aidosti osallinen tilanne mahdollistaa lapselle ja nuorelle tilan, jossa hänen on mahdollista tulla tunnustetuksi omana itsenään ja arvokkaana osana ympärillä olevaa yhteisöä. Esimerkiksi varhaiskasvatusikäiset voivat haluta vaikuttaa päiväkodin yhteisiin sääntöihin ja käytäntöihin. Kouluikäiset kaipaavat erityisesti mahdollisuutta osallistua koulutyön ja kouluyhteisön kehittämiseen.

 Edustuksellisilla foorumeilla vaikuttaminen

Edustuksellisilla foorumeilla vaikuttaminen tapahtuu nuorisovaltuustoissa, lapsiparlamentissa, oppilaskuntien hallituksissa, kunnan eri lautakuntien tai koulujen johtokuntien jäseninä. Monessa kunnassa kehitetään systemaattisesti uusia lasten ja nuorten osallistumisen rakenteita. 

Vaikka edustuksellisen osallisuuden muotoja tulee kehittää, eivät ne kuitenkaan yksin takaa kaikkien osallisuutta. Tästä syystä erityistä huomioita on kiinnitettävä lapsen ja nuoren kasvu- ja kehitysympäristöjen toimintakulttuuriin.

TEHTÄVÄT:

1. Miten oppilaskunta toimii koulussamme?
2. Miten voit omasta mielestäsi vaikuttaa koulutyöhön liittyviin asioihin?
3. Miten voit vaikuttaa oman paikkakunnan/yhteiskunnan asioihin?
4. Mitä asioita toivoisin nuorille Seinäjoelle?
5. Mitä toivoisin oman koulun pihalle?