Rosa-Máren    

Austrálias leat mánggalágan ealliit, ovdamearka dihte: Kengururu, seahkkaguovča dahjege koala. Dat gullet SEAHKAEALLIIDDE. Seahkaealliid leat buohgat njiččehasat. Uhcimus kengurut leat roahtu mađe. Stuoramus šládja, ruksesjiehtanaskenguru, fas sáhttá leat badjel guovtte mehter alu. Kenguruin leat guhkes ja gievras maŋŋejuolggit ja nana seaibi. Kenguručorragat ohcet biepmu dalle, go beaivváš lea luoitán. Seahkaealliid ohki ii ahtanuša loahpa rádjai njiŋŋálasa vuosas. Ovdamearka dihte jiehtanasgenguru čivga ii leat go uvhllu mađe, go riegáda guolggaheapmen ja čalmmeheapmen. Dat gakcu njiŋŋálasa guolgga mielde bajas sehkkii, giddana dobbe njiŋŋálasa njižžai ja njammagoahtá mielháve eret seahkas. Dat báhtara ain sehkkii, jos juoga várra lea dan áitimin. Ránesguolggat KOALA lea oaidnit dego mánáid duhkorasguovža. Koala geargá sogahuvvat, go 











Anni

Min mielas australias manga assi leat "jorgut". Beaivi baita Australias, dego oppa lulli spappabealis, gaskabeaivi davil iige
lulil. Jagiaiggit leat aibbas nuppe geaziid go mis. Doppe lea idja dalle go mis lea beaivi. Mearat leat leamas miljovnnaid jagiid 
aigge sirremin Australia eara nannamiin nuba doppe leat dakkar saddut ja eallit, mat eai gavdo gostige eata sajis. Australia 
leage beakkan iezas aidnaluonttot saddut sattuid ja eallid dihte. 
Davvi-Australia gulla tropihkii, gos arva ollu birra jagi. Danin doppe arvevuovddit oktan hirbmat muoraiguin. Mearranbiekkat buktet Australia nuortariddui ollu arvviod. Daid dapaleamos muorraide gullet eukalyptusat. 
Eukalyptusa lasttain fidne oljju, man geavahit 
lasseavnnasin ovdamearkadihte njalgain. Lulli-Australias arva dalvit, muhto geassit juovölaid aigge lea bahkan iige arvve. Muorain ja miestagin lea nahkilagan lasttat, main cahci ii beasa goikkadaga 
aigge lievllistit eret. Valdosattolasvuohtan lea nappo ng. Laddjeslasttat sattut. 
Meara bealde boahtti arvvit eai beasa nuortariddu variid geazil Australia siseatbamii. Danin variid duohken leatge ajut ja savannat ja nannama guovddasosiin dusse saddomeahcit. Saddomeahcis saddet ovddajagas saddut, naid siebmanat seilot goike eatnamis manggaid jagiid
muhtumin sahtet leat manggaid jagit, goas ii arvve ollege. Go de fahjestaga arvila duodas, de saddomeahcci bahca cazi vuollai. Siebmanat ozzot viimmatge cazi ja ihtigohtet. Sattomeahci muihttasuvva moatte beivvis lieddemearran. 
Baikkuid rukses saddos sadde
suoinnis ja vuollegis














Beaivi baita Austfalias,