Ai9

23.3. Diiddat, sátnevádjasat ja árvadusat

1. Loga oahppogirjjis "Diiddat, árvádusat ja sátnevádjasat" (in dieđe siidonummáriid go mus dat girji digitála hámis).

2. Guldal njálmmalaš árbevieru birra dán liŋkkas: https://www.nrk.no/nufal/ale-stun_e-menddo-sakka_-mu_ui..-1.11504432

3. Loga video oktavuođas teasvtta (seamma siiddus) ja guldal go Elle Rihttá Anti muitala eambbo diiddaid birra (son, guhte lea coggan čáhppes gávtti heajaide).

4. Hutkká ja čále bajás diiddaid, árvadusaid dahje sátnevádjasiid. Jeara vánhemiin juos it fuobmá ieš.

5. Bargga vel dán: https://drive.google.com/open?id=1ZWHRGUGASysJCMzI_IRUAIaTAteHMAZAdeqqtN_VZF0
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

16.3.2020 Jorgaleapmi

Bargu:

Jorgal čuovvovaš teavstta sámegillii.

SUOMALAINEN SAUNA

Sauna on aina ollut suomalaisille melkein pyhä asia. Kun uudisasukkaat ennen vanhaan muuttivat uusille asuinpaikoille, he rakensivat ensimmäiseksi saunan ja asuivat siinä niin kauan kuin talon rakentaminen kesti. Lapset synnytettiin saunassa. Kuolleet omaiset vietiin saunaan ja heidät pestiin siellä. Perheet saunoivat aina yhdessä. Saunassa kaikki ovat aina ilman vaatteita.

Ensimmäiset saunat olivat savusaunoja. Savusaunassa ei ole savupiippua, vaan savu jää sisälle. Siksi seinät ovat ihan mustat. Saunan lämmitys puilla kestää monta tuntia ja se pysyy kauan kuumana.

Sauna on sovun paikka. Siellä ei saa riidellä. Edelleenkin jokainen suomalainen perhe haluaa oman saunan. Nykyään suurin osa saunoista lämmitetään sähköllä. Jopa pienissä kaupunkiasunnoissa voi olla oma sauna.

Lauantai on perinteinen saunapäivä. Saunomiseen liittyy myös rituaaleja. Kesällä käydään välillä uimassa ja talvella jotkut uivat avannossa. Suomalaiset ovat aina uskoneet saunan parantavaan voimaan.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.