5.9 Fysiikka

5.9 Fysiikka

Fysiikan opetus tukee opiskelijoiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus ohjaa opiskelijaa ymmärtämään fysiikan merkitystä jokapäiväisessä elämässä, ympäristössä, yhteiskunnassa ja teknologiassa. Opiskelijat kehittävät valmiuksiaan opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla. Opetuksessa sovelletaan fysiikkaa monipuolisissa tilanteissa, mikä edistää myös opiskelijoiden koulutuksellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Opetus välittää kuvaa fysiikan merkityksestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa: fysiikkaa tarvitaan uusien teknologisten ratkaisujen kehittämisessä sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Opetus ohjaa opiskelijoita ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan sekä ympäristöstä.

Fysiikan opetuksen tuella opiskelijan käsitykset fysiikan käsitteistä rakentuvat, ja opiskelija ymmärtää niitä kvalitatiivisella ja kvantitatiivisella tasolla. Opiskelijoiden aikaisemmat kokemukset, uudet havainnot ja näkökulmat muokkautuvat opiskelijoiden ja opettajien vuorovaikutuksessa johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi kohti fysiikan teorioiden mukaista käsitystä ympäröivästä todellisuudesta. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen, ideointiin, vuorovaikutukseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään muun muassa mallintamisen välineenä, tutkimusten tekemisessä ja tuotosten laatimisessa.

Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat ympäristöstä tehdyt havainnot. Kokeellisuus eri muodoissaan tukee käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä, tutkimisen taitojen oppimista ja luonnontieteiden luonteen hahmottamista. Opiskelijoiden oma kokeellinen työskentely kehittää työskentelyn ja yhteistyön taitoja, luovaa ja kriittistä ajattelua sekä innostaa opiskelijoita fysiikan opiskeluun. Opiskelun edetessä tutkimisen taidot kehittyvät sekä kokonaisvaltaisesti että kunkin kurssin keskeisten sisältöjen osalta. Kokeellisessa työskentelyssä toimitaan työturvallisuuslainsäädännön mukaisesti.

Opetuksen tavoitteet

Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

  • saa ohjausta fysiikan osaamisensa tunnistamisessa, omien tavoitteiden asettamisessa, oppimishaasteiden kohtaamisessa ja fysiikan opiskelustrategioiden soveltamisessa

  • saa mahdollisuuksia perehtyä fysiikan soveltamiseen monipuolisissa tilanteissa, kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä

  • osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä ja kehittää kysymyksiä edelleen tutkimusten, ongelmanratkaisun tai muun toiminnan lähtökohdiksi

  • osaa suunnitella ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa

  • osaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimusten tuloksia sekä arvioida niitä ja koko tutkimusprosessia

  • osaa muodostaa, tulkita ja arvioida erilaisia malleja sekä käyttää niitä ilmiöiden kuvaamiseen ja ennusteiden tekemiseen

  • osaa käyttää monipuolisia tietolähteitä ja arvioida niitä kriittisesti fysiikan tietojensa avulla

  • osaa ilmaista johtopäätöksiä ja näkökulmia fysiikalle ominaisilla tavoilla

  • jäsentää käsitystään luonnon rakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla

  • ymmärtää luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa

  • osaa arvioida fysiikan ja teknologian merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta.

Arviointi

Arviointi kohdistuu fysiikan yleisten tavoitteiden saavuttamiseen kurssikohtaisia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään ja tiedostamaan fysiikan osaamistaan. Kurssin arvosanan antaminen perustuu monipuoliseen näyttöön ja opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen havainnointiin. Fysiikan tietoja ja niiden soveltamista voidaan osoittaa eri tavoin, kuten selittämällä, graafisesti mallintamalla ja matemaattisia malleja käyttämällä. Erilaisten tuotosten lisäksi voidaan arvioida työskentelyn eri vaiheita, kuten kysymysten muodostamista, ongelmaratkaisuprosessin jäsennettyä kuvaamista ja tutkimisen taitoja.Arvioinnissa otetaan huomioon kokeellisen työskentelyn taidot sekä tiedon hankinnan ja käsittelyn taidot.

Pakollinen kurssi

1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa ja sen opiskelua kohtaan

  • ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta

  • osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita

  • tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista

  • osaa käyttää ja soveltaa liikeilmiöiden käsitteitä jokapäiväisen elämän ilmiöissä

  • osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa opiskelun tukena.

Keskeiset sisällöt

  • fysiikan merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä

  • tutustuminen perusvuorovaikutuksiin, maailmankaikkeuden rakenteisiin ja syntyyn sekä aineen rakenteeseen

  • voima liikkeen muutoksen aiheuttajana ja liikeilmiöt

  • tutkimukset ja mallintaminen fysikaalisen tiedon rakentumisessa

  • tulosten kerääminen, esittäminen graafisesti ja luotettavuuden arviointi

Valtakunnalliset syventävät kurssit

2. Lämpö (FY2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa käyttää ja soveltaa lämpöilmiöiden käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

  • osaa tutkia aineen termodynaamiseen tilaan ja olomuodon muutoksiin liittyviä ilmiöitä

  • syventää ymmärrystään energiasta fysiikan keskeisenä käsitteenä

  • kehittää valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan päätöksentekoon.

Keskeiset sisällöt

  • fysiikan merkitys energiantuotannon ratkaisuissa ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa

  • lämpö ja lämpötila

  • kaasujen tilanmuutokset, lämpölaajeneminen ja paine

  • kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia

  • mekaaninen työ, teho ja hyötysuhde

  • energian säilyminen lämpöopissa ja lämmön siirtymissuunta

  • tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointia ja suunnittelua

3. Sähkö (FY3)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa käyttää ja soveltaa sähköön liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

  • harjaantuu matemaattisessa mallintamisessa ja suureyhtälöiden käyttämisessä

  • osaa tutkia kokeellisesti sähköön liittyviä ilmiöitä ja osaa tehdä sähköopin perusmittauksia

  • osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tutkimusten tekemisessä.

Keskeiset sisällöt

  • fysiikan ja teknologian merkitys jokapäiväisessä elämässä ja yhteiskunnassa

  • sähkövirta ja jännite sekä resistanssi ja Ohmin laki

  • yksinkertaiset tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

  • sähköteho ja Joulen laki

  • kondensaattori, diodi ja LED komponentteina

  • sähköstaattinen vuorovaikutus, Coulombin laki ja sähkökenttä

  • sähköturvallisuus, kytkentöjen tekeminen ja virtapiirien tutkiminen

4. Voima ja liike (FY4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa käyttää ja soveltaa voiman ja liikkeen käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

  • ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa

  • osaa tutkia kokeellisesti voimaan ja liikkeeseen liittyviä ilmiöitä

  • harjaantuu graafisten esitysten käyttämisessä ja tuottamisessa.

Keskeiset sisällöt

  • fysiikan merkitys yksilön ja yhteiskunnan turvallisuudelle

  • vuorovaikutus liikkeen muutoksen syynä, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä suoraviivainen liike

  • Newtonin lait, voimakuvio ja voimien yhteisvaikutus

  • etä- ja kosketusvoimia: paino, kitka, noste ja kvalitatiivisesti väliaineen vastus

  • liikeyhtälö

  • momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen yksinkertaisissa tilanteissa

  • liikemäärän säilymislaki, impulssiperiaate ja yksiulotteiset törmäykset

  • liike- ja potentiaalienergia sekä mekaanisen energian säilymislaki

  • mallien käyttäminen ja muodostaminen sekä niiden rajoitukset ja puutteet

5. Jaksollinen liike ja aallot (FY5)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa käyttää ja soveltaa jaksollisen liikkeen ja aaltojen käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

  • perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä ja ääntä

  • osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa mallintamisen välineenä.

Keskeiset sisällöt

  • fysiikan merkitys lääketieteessä ja musiikissa

  • tasainen ympyräliike

  • gravitaatiovuorovaikutus

  • harmoninen voima ja värähdysliike

  • aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen

  • aaltoliikkeen heijastuminen, taittuminen, diffraktio, interferenssi ja seisovat aallot

  • ääni aaltoliikeilmiönä

  • mallien ja simulaatioiden suhde todellisuuteen

6. Sähkömagnetismi (FY6)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa käyttää ja soveltaa sähkömagnetismiin ja valoon liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

  • osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tuotosten muodostamisessa

  • harjaantuu ilmaisemaan itseään fysiikalle ominaisilla tavoilla ja analysoimaan eri tietolähteiden argumentointia.

Keskeiset sisällöt

  • fysiikan merkitys energia- ja viestintäteknologiassa

  • magnetismi, magneettinen vuorovaikutus ja magneettikenttä

  • varatun hiukkasen liike sähkö- ja magneettikentässä

  • sähkömagneettinen induktio, magneettivuo, induktiolaki ja Lenzin laki

  • generaattori, muuntaja, vaihtovirran synty ja energian siirto sähkövirran avulla

  • sähkömagneettisen säteilyn spektri, valon heijastuminen, taittuminen, interferenssi ja diffraktio

  • tutkimuksen tai ongelmanratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen

7. Aine ja säteily (FY7)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa käyttää ja soveltaa aineen ja säteilyn käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

  • syventää kokonaiskuvaa fysiikasta aineen ja maailmankaikkeuden rakennetta selittävänä tieteenä.

Keskeiset sisällöt

  • näkökulmia fysiikan ja kosmologian kehittymiseen

  • energian kvantittuminen

  • sähkömagneettisen säteilyn kvantittuminen ja fotonit

  • aaltohiukkasdualismi

  • atomiytimen rakenne

  • ydinreaktiot, ydinenergia, ytimen sidosenergia sekä energian ja massan ekvivalenssi

  • radioaktiivisuus ja hajoamislaki

  • säteilyturvallisuus ja säteilyn hyötykäyttö

  • tiedonhankinta, esittäminen ja arviointi

Paikalliset kirjaukset

Suositeltu kurssien suoritusjärjestys

1. opiskeluvuonna valitaan kurssit FY1, FY2, FY3, (FY10).
2. opiskeluvuonna valitaan kurssit FY4, FY5, FY6, (FY9, FY10).
3. opiskeluvuonna valitaan kurssit FY7, FY8, (FY9, FY10).

Cern-tiedeopiskeluprojekti (FY11) järjestetään mahdollisuuksien mukaan joka toinen vuosi. Opiskelijat valitaan kurssille erikseen.

Paikalliset soveltavat kurssit

8. Fysiikan kokonaiskuva (FY8)

Pohjatietoina edellytetään kurssien FY1-FY7 suoritus. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.

Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • jäsentää, syventää ja täsmentää aikaisempien fysiikan kurssien antamaa tietokokonaisuutta ja merkitystä
  • parantaa fysikaalista laskuvalmiutta, fysiikan ilmiöiden syvällistä ymmärtämistä ja selityskykyä koko lukiofysiikan osalta
  • pystyy osallistumaan menestyksellisesti fysiikan ylioppilaskirjoituksiin ja omaksuu tarvittavat tiedot ja taidot jatkaa fysiikan, jonkun muun luonnontieteen, tekniikan tai lääketieteen opiskelijana yliopistoissa, korkeakouluissa tai ammattikorkeakouluissa
  • harjoitelee reaalikokeeseen vastaamista.

Keskeiset sisällöt

  • Koko lukiofysiikan oppimäärä.


9. Kokeellinen fysiikka (FY9)

Pohjatietoina on tarpeen FY1-FY5 suoritus. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.

Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • saa syvällisen käsityksen kokeellisesta menetelmästä luonnontieteiden perustana
  • ymmärtää käytännössä, miten luonnosta saadaan tietoa kokeellisen menetelmän avulla
  • tutustuu kokeellisen työskentelyn perusteisiin
  • kehittää käytännön taitojaan, tottuu itsenäiseen työskentelyy ja oppii työskentelemään ryhmässä
  • perehtyy fysiikan soveltamiseen ja soveltavaan tutkimukseen, kasvaa vastuuseen työstä ja työ-turvallisuudesta
  • oppii raportoimaan tekemänsä kokeen ja kokeen tuloksen
  • tulee näkemään, kuinka teollisuudessa sovelletaan erilaisia fysiikan periaatteita tutkimuksessa, tuotekehittelyssä ja jokapäiväisissä prosesseissa.

Keskeiset sisällöt

  • mittausvirheiden arvioinnin teoriaa ja sen sovelluksia
  • mekaniikkaan, lämpöoppiin, aaltoliike- ja äänioppiin, sähköoppiin, atomi- ja ydinfysiikkaan liittyviä kokeellisia tutkimuksia ja mittauksia
  • yhden koulupäivän mittainen vierailu lähialueen teollisuuslaitokseen, liikennelaitokseen täydennettynä vierailulla teknilliseen korkeakouluun ja omakohtainen osallistuminen mittauksiin ja tutkimuksiin.



10. Tähtitiede (FY10)

Kurssi on tähtitieteen alkeiskurssi. Lähtövaatimuksena on peruskoulun luonnontieteen tiedot, mutta opiskelijalle on eduksi osata fysiikkaa. Kurssi soveltuu ensimmäisen ja toisen lukiovuoden ja myös muiden keskiasteen oppilaitosten opiskelijoille. Kirjallisia kokeita ei ole. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.

Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • ymmärtää nykyisen maailmankuvamme kehitysvaiheet, Aurinkokunnan ja maailmankaikkeuden rakenteen, Maapallon aseman maailmankaikkeudessa, lähiavaruuden ilmiöiden vaikutuksen Maapallon jokapäiväiseen elämään
  • oppii tuntemaan tähtitaivasta ja osaa tehdä siitä omakohtaisia havaintoja silmillä, kiikarilla ja kaukoputkella
  • saa tietoa siitä, minkälaisilla havaintovälineillä tähtitieteellistä tutkimusta tehdään
  • tutustuu observatorioissa tähtitieteellisen tutkimuksen tekemiseen.

Keskeiset sisällöt

  • tähtitaivas havaintokohteena
  • tähtitieteen historia: muinainen ja uusi tähtitiede
  • Aurinkokunta, sen mekaniikka ja synty, Aurinko ja sen energian tuotanto
  • sisä- ja ulkoplaneetat, komeetat ja meteoriitit
  • Linnunrata, tähdet, tähtisumut, tähtien väliset etäisyydet, tähtien synty ja elämänvaiheet, Linnunradan synty
  • Linnunradan ulkopuolinen maailmankaikkeus
  • maailmankaikkeuden synty
  • havaintovälineet ja omakohtaiset havainnot
  • avaruustekniikan ja sen saavutusten seuraaminen internetin välityksellä
  • vierailut observatorioissa, planetaariossa ja tähtitieteen yleisöluennoilla yliopistoissa.

Työtapoina käytetään esimerkiksi ryhmätöitä, esitelmiä, vierailuja ja asiantuntijoiden esitelmiä.

11. CERN-tiedeopiskeluprojektin (FY11)

CERN-tiedeopiskeluprojektin aikana opiskelijat tutustuvat moderniin fysiikkaan ja sen tutkimukseen. Opiskelija tutustuu itsenäisesti ja ohjatusti hiukkaskiihdytinten toimintaan. Opiskelijat tekevät moderniin fysiikkaan ja CERNiin liittyviä tutkielmia. Kurssiin voi sisältyä luentoja ja vierailuja yliopistoissa. Projektin lopuksi opiskelijat osallistuvat tiedeleirikouluun, joka pidetään Euroopan hiukkastutkimuskeskuksessa (CERN), Sveitsin Genevessä. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.

Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tutustuu syvällisesti moderniin fysiikkaan, erityisesti hiukkasfysiikkaan
  • perehtyy hiukkasfysiikan tutkimusmenetelmiin, teknologiaan ja sovelluksiin
  • saa käsityksen hiukkasfysiikan uusimmista tutkimustuloksista
  • tutustuu kansainväliseen yhteistyöhön tiedeyhteisössä
  • harjaantuu erilaisten tiedonhankintamenetelmien käytössä.

Keskeiset sisällöt

  • hiukkasfysiikan perusteet
  • hiukkaskiihdyttimet ja ilmaisimet
  • aineen rakenteen standardimalli
  • antimateria
  • aineen isotoopit ja niiden valmistus
  • tiedeopiskelumatka CERNiin.

Aihekokonaisuudet fysiikassa

Aihekokonaisuudet pyritään sisällyttämään jo fysiikan kaikille pakolliseen kurssiin. Näitä tietoja ja taitoja syvennetään valinnaisilla kursseilla. Kaikille oppiaineille yhteiset aihekokonaisuudet liittyvät fysiikan opintoihin seuraavasti:

Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä

Opiskelija

  • tutustuu mediassa usein esillä oleviin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, kuten energiantuotanto, fysiikan näkökulmasta
  • tutustuu fysiikan tämän hetkiseen tutkimukseen ja sen luomiin tulevaisuuden näkymiin
  • kehittää ja käyttää kieli-, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja mm. ryhmäkeskusteluissa ja projektitöissä
  • harjaantuu suunnittelemaan pieniä tutkimuksia, tekemään hypoteeseja ja tekemään ennustemalleja tulosten pohjalta
  • rohkaistuu ideoimaan, tekemään aloitteita ja käynnistämään keskusteluja luokkatilanteessa
  • saa mahdollisuuden tutustua fysiikan työskentelytapoihin ja löytää omat kiinnostuksen kohteensa.

Hyvinvointi ja turvallisuus

Opiskelija

  • osaa toimia säteilyonnettomuustilanteessa ja tuntee säteilyn turvallisen käytön periaatteet
  • ymmärtää teknisten innovaatioiden mahdollisuuksia ja riskejä
  • saa valmiuksia keskustella kriittisesti mm. energiataloudesta.
Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu

Opiskelija
  • tuntee perusasiat kestävän elämäntavan fysikaalisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että on olemassa muitakin näkökulmia
  • tuntee ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen vaikuttavia tekijöitä sekä tiedostaa niiden merkityksen ympäristölle ja ihmisen toiminnalle.
Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys

Opiskelija
  • tutustuu fysiikan historiaan ja eri kansojen merkitykseen tieteen kehityksessä
  • ymmärtää, ettei pelkkä suomen kieli mahdollista syvällistä tutustumista fysiikkaan
  • erityisesti CERN-projektin yhteydessä pääsee tutustumaan aidosti monikulttuuriseen tieteen tekemiseen.
Monilukutaito ja mediat

Opiskelija
  • syventää ja kehittää tieteellisen tekstin tuottamistaitojaan
  • syventää käsitystään fysiikalle tieteenalana tyypillisen kielen merkityksestä ja täsmällisestä ilmaisemisesta
  • osaa fysiikan tietojensa avulla arvioida tekstin luotettavuutta
  • tuottaa erilaisia kirjallisia ja suullisia tekstejä
  • ottaa huomioon tekijänoikeudet myös fysiikan töitä tehdessään.
Teknologia ja yhteiskunta

Opiskelija
  • käyttää fysiikan tietoja ja taitoja pohtiessaan teknologisten innovaatioiden vaikutuksia ja teknologian moninaisia kehittämismahdollisuuksia
  • ymmärtää historian kautta ihmisen suhdetta teknologiaan sekä osaa pohtia teknologian osuutta ja merkitystä elämäntapojen muotoutumisessa, yhteiskunnan muutoksissa ja ympäristön tilaan vaikuttavana tekijänä
  • ymmärtää tieteen, taiteen ja teknologian kehityksen keskinäistä vuorovaikutusta
  • rohkaistuu käyttämään omia mahdollisuuksiaan, luovuuttaan ja ongelmanratkaisutaitojaan hakiessaan ratkaisuja käytännöllisiin ongelmiin sekä oppii suhtautumaan erehdyksiin luovaan prosessiin kuuluvana kokemuksena
  • oppii yhteistyön taitoja sekä tutustuu teknologisilta ratkaisuiltaan kiinnostaviin yrityksiin ja innovatiivisiin työelämän toimijoihin
  • osaa fysiikan tietojensa avulla tehdä järkeviä teknologiaa koskevia valintoja kansalaisena ja kuluttajana
  • osaa pohtia teknologian, talouden ja politiikan vuorovaikutusta sekä teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työpaikkojen kehitykseen, työn sisältöön ja työllisyyteen.

Uuden ja vanhan opetussuunnitelman vastaavuus

Vanhan opetussuunnitelman mukaan opiskelevat opiskelijat voivat korvata kurssisuorituksia uuden opetussuunnitelman mukaisilla kursseilla seuraavasti:

Uusi ops Vanha ops
FY1 FY1
FY2 FY2
FY3 FY6
FY7 FY8
FY9 FY10
FY10 FY11
FY11 FY12


Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä