Vietimme koululla perinneviikkoa 12.-16.3. Kotoa oli löytynyt monia aarteita menneiltä vuosilta. Niistä kokosimme koulun käytävään näyttävän viikkonäyttelyn. Oli mm. vanhoja oppikirjoja, sokeritoppaa ja -saksia, vaskiluistimia ja sotamitaleja. Jokainen tuoja esitteli ja kertoi esineensä tarinan. 

Viikkoon kuului myös vanhan ajan koulupäivä. Päivään sai pukeutua teemansa mukaisesti! Löytyi letti- ja essutyttöjä sekä Jussi-paita -poikia. Opettajilla jakkupukua, hametta ja nutturaa! Aamu alkoi pihajonosta, tunnilla viitattiin ja puheenvuoron saatua noustiin seisomaan ja vastattiin. Luettiin lukutunnilla jonoittain menneistä ajoista ja murteista, liikunta oli tietysti kehärummun tahtiin ja perinneleikkeihin perehdyttäen. Kauno koukeroineen tuntui yllättävän haastavalta! Korvantakusiakin tarkastettiin ja tyttöjen essujen taskuun kehotettiin laittamaan nenäliina! 

Päivä toi konkreettisesti esiin vuosikymmenten erot oppilaan ja opettajan välisestä vuorovaikutuksesta. Päivä tuntui oppilaista kommenttien mukaan sekä mukavalta, että kummalliselta. Ja koko nelituntinen oli aivan hiljaista. Eräs oppilas tuumasikin palautekeskusteluissa, että huomasi ettei kaikkea tarvitsekaan aina sanoa, mitä ajattelee. Myöskin opettajana kaipasin enemmän vuorovaikutusta ja oppijan ajatusta esiin oppimishetkiin!

Jatkossa voisi ajatella, että viikkoon liittyy vielä ruoka menneen vuosikymmenen mukaan!