Arkitiedon ja tieteellisen tiedon suhde toisiinsa?ARKITIETO
* "tehdään niin kuin on ennekin tehty"
* yritetään ja erehdytään
* kysytään neuvoa
* joukkotiedotusvälineiden seuraaminen
* internet
TIETEELLINEN TIETO
* Hankintaan menetelmillä, jotka ovat järjestelmällisiä ja tieteellisen yhteisön hyväksymiä (ns. tutkimusmenetelmät).
* Tulokset julkaistaan.
* Tieto on kertaantuvaa eli kumulatiivista.
* Meta-analyysi yhdistää usean tieteellisen tutkimusen tulokset eli on ikään kuin tutkimus tutkimuksista.

Kriittinen ajattelu

• pohtii asioita järkiperäisesti
• punnitsee vaihtoehtoja
• kyseenalaistaa asioita
• suhtautuminen mediaan, politiikkaan

Arkiajattelu

-perustuu kokemuksiin, uskomuksiin ( ennustukset ), luulemisiin, mutuntumaan, yksittäistapauksiin

Määritelmä tavanomainen ajattelu, jossa näkemyksiä ei muodosteta kriittisesti ja järjestelmällisesti

Selite Arkiajattelu eroaa tieteellisestä ajattelusta siinä, että se on epäjärjestelmällistä eikä tietoa reflektoida kriittisesti.

 

Tieteen päämääränä on tuottaa perusteltua tietoa, jota kutsutaan tieteelliseksi tiedoksi. Tieteellistä tietoa hankitaan tieteellisillä metodeilla. Lisäksi tieteen yleinen tavoite on todellisuutta koskevan tiedon kartuttaminen.

 Tieteellä on useita tuntomerkkejä, joita ovat:

• perusteltavuus
  • väitteet tulee perustella tieteellisten menetelmien avulla
• julkisuus ja intersubjektiivisuus
  • väitteiden perusteluineen tulee olla julkisia
  • tieteen tulee olla avointa kaikille
  • tieteellinen tieto tulee esittää ymmärrettävällä kielellä
• kriittisyys, itsensä korjaavuus, autonomisuus sekä
  • tutkijan on kriittisesti epäiltävätotuuksina esitettyjä väitteitä (kriittisyys)
  • tieteelliset tulokset on ymmärrettävä alustaviksi ja ehdollisiksi (itsensä korjaavuus) sekä
  • niiden korjaaminen on tieteellisen yhteisön asia (autonomisuus)
• edistyvyys
  • tieteen viemistä tieteellisen toiminnan avullakohti totuutta
  • tiedeyhteydessä vallitsee erilaisia normeja, joita kunnioitetaan tutkimusyhteisössä

Tieteellinen ajattelu on ajattelua siinä missä arkiajattelukin, mutta sitä leimaavat tietyt teemat, joiden kautta arkiajattelun ongelmia pyritään välttämään. Ensimmäinen teemoista on kriittisyys. Toisaalta kriittisyys ilmenee asennoitumisena jo olemassa olevaan tietoon, toisaalta omien ratkaisujen perusteluina. Perustelut ovat julkisia, ja siten ne voidaan asettaa kriittisen tarkastelun kohteeksi. Kriittisyys ilmenee myös siinä, että tutkija ymmärtää tulostensa pätevyysalueen ja saavuttamansa tiedon luonteen. Toinen teema tieteellisessä ajattelussa on julkilausuttujen ja toistettavissa olevien menetelmien käyttö. Tieteellinen menetelmä ei ole ihme vaan avoin kaikille. Tietoa ei siten voida hankkia esim. meedion avulla tai viittaamalla johonkin muuhun paranormaaliin kykyyn. Se ei myöskään voi olla yksilön henkilökohtaisen mystisen inspiraation tulos. (esim. Panula 2000.) Tieteen apuvälineet ovat pitkän kehityksen tulosta, ja toisaalta ne alistetaan edelleen kriittiseen tarkasteluun. Kolmantena teemana on tieteen tavoite järjestää saavutetut tulokset systemaattiseksi kokonaisuudeksi eli teoriaksi. Nämä teoriat myös lausutaan julki, ja toisaalta jo olemassa olevia teorioita käytetään tietoa hankittaessa ja havaintoja tulkittaessa

Tieteellinen tieto eli tiede koostuu erilaisista piirteistä. Piirrä kaavio vihkoosi ja kuvaile jokaista piirrettä erikseen.