Virallisesti Koiviston kylä on Äänekosken eteläinen kylä, joka viime vuosisadan puolivälissä erotettiin Laukaan Haapavatiasta omaksi kyläksi. Historiallinen Haapavatiahan käsitti vuonna 1593 kolme taloa Peuran, Vatian ja Muhlunniemen. Vatiasta halottiin vuonna 1621 Koiviston talo ja yhä tunnettavat Muhlunniemi ja Koivisto muodostavat Koivistonkylän perusalueen. Kun Äänekosken seurakunta 1907 perustettiin, siihen liitettiin Myös Laukaan Petruman ja Hitonlahden kantatila.

Paikoin Koiviston aluetta on asuttu jo kampakeraamisella kaudella. Esinelöytöjä on runsaasti mm. Muhlunniemen rantapelloilta. Niinivesi, Vatianjärvi ja Kuhnamo olivat eräkaudella hämäläisten tärkeitä etappi - ja pyyntipaikkoja. Koivistonkylän ensimmäiset vakinaiset asukkaat olivat kuitenkin savolaisia. Muhlunniemen talon uudisasukkaana mainitaan vuonna 1553 Antti Tarvainen.

Koiviston kylä oli jo muinaisten valtaväylien eli tärkeiden vesiteiden varrella liikenteellisesti keskeinen paikka, ja se tuli yhä tärkeämmäksi kun alettiin rakentaa maitse kulkevia teitä. Koivisto oli päätepisteenä Hämeenlinnasta pohjoiseen työntyvälle vanhalle Laukaan tielle, joka yhtyi 1780-luvulla rakennettuun Kuopio - Vaasa postitiehen.

Kievari oli Koivistossa jo 1600-luvulla. Muhlunniemen kruununtaloon perustettiin vuonna 1786 laajan sisämaan ensimmäinen postikonttori, joka 1841 siirrettiin vastaperustettuun Jyväskylän kaupunkiin. Vaasan läänin itäisimmän kolkan hallintoa ja palveluja keskitettiin paljolti Koivistoon, niinpä kruununvouti hoiti laajaa kihlakuntaansa Koiviston talosta vuodesta 1834. Täällä toimi myös1820-luvulla Saarijärven piirin piirilääkäri, olipa Koivistossa oma apteekkikin.

Koiviston kylän rikkaaseen ja runsaaseen historiaan pääset tutustumaan tarkemmin vuonna 1998 valmistuneessa Koiviston kylä -kirjassa.