Eräänä aamuna metsähiiri herää taas kodasta ja päättää lähteä retkelle. On kylmä, joten Metsähiiri pukee Iinan päähänsä.

Metsähiiri lähtee kävelemään kodalta polkua kohti metsänreunassa olevaa isoa kiveä. Jostain kuuluu ääntä. Mitä kummaa se on? Se on ikkuna!

Tuulee kovasti ja puusta lentää Iivari. Metsähiiri peuhaa lehdissä ja menee niiden alle piiloon.

Metsähiiri jatkaa matkaansa. Iskä putoaa hiiren nenälle. Alkaa sataa. Metsähiiri juoksee kiireesti läheiseen majaan piiloon. Majassa tuoksuu irttari. Jokuhan on ollut jo täällä retkellä! Ehkä se oli ilmapallo.

Kohta Metsähiiri kurkistaa ulos: ”Joko sade on loppunut?” Ei sada enää, joten Metsähiiri jatkaa taas matkaansa ja lähtee juoksemaan kiireesti takaisin kohti kotaa.

Sisällä Metsähiiri heittää pois Innan. Kodassa on pimeää eikä Metsähiiri näe kunnolla. Se kurkottaa kohti hyllyä ja löytää sieltä I. Pitkällisen kurkottelun jälkeen hyllyltä löytyi myös ihminen ja Metsähiiri pääsi viimein syömään. Olipa Iina ruokaa!

Sitten Metsähiiri käpertyy kylläisenä ja tyytyväisenä kodan nurkkaan ja nukahtaa Inka päivän jälkeen. Hyvää yötä!