Lukiokoulutuksen oppimäärää suorittavalla opiskelijalla on oikeus saada tarpeidensa mukaista henkilökohtaista ja muuta opintojen ohjausta sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta (lukiolaki 714/2018, 25 § 2 mom.). Ohjaus on lukion toiminnassa kokonaisuus, jonka tulee syventää perusopetuksessa annettua ohjausta jatkumona lukion jälkeisiin opintoihin. Ohjauksen avulla opiskelija parantaa valmiuksiaan selviytyä muuttuvissa elämäntilanteissa sekä oppii arvioimaan lukio-opintoja ja jatko-opiskelua koskevia valintojaan tulevaisuuden osaamistarpeiden näkökulmasta. Lukion laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden mukaisesti lukio-opiskelu konkretisoituu elinikäisinä työelämävalmiuksina ja -taitoina sekä laajempana yhteiskunnallisena osaamisena.

Ohjaustoiminta tukee opiskelijan hyvinvointia, kasvua ja kehitystä, tarjoaa aineksia itsetuntemuksen ja itseohjautuvuuden lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta, toimijuutta sekä luottamusta omaan osaamiseen kehitetään ja pidetään yllä lukio-opintojen ajan. Ohjauksen avulla edistetään koulutuksen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Sukupuolitietoisella ohjauksella luodaan tasavertaisia edellytyksiä eri sukupuolten sijoittumiselle jatko-opintoihin ja työelämään. Opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä huoltajien sekä lukiokoulutuksen ja opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa.

Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistä työtä, johon kuuluu yhteistyö korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Ohjausta voidaan järjestää opintojaksomuotoisena opetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena, vertaisohjauksena sekä näiden yhdistelmänä. Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija, ja hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua opintojensa aikana korkeakoulujen ja työelämän kanssa toteutettaviin opintokokonaisuuksiin. Opinto-ohjaaja vastaa oppilaitoksen opinto-ohjauksen koordinoinnista ja käytännön toteutuksesta. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijaryhmänsä lähiohjaajana. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa ja auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan. Lisäksi aineenopettaja tukee opiskelijan jatko-opintovalmiuksia ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta korkeakoulujen ja työelämän kanssa tehtävässä yhteistyössä. Aineenopettaja sisällyttää opetukseensa kokonaisuuksia, jotka sitovat opiskeltavan aineen jatko-opintoihin ja työelämään.

Ohjausta tulee eriyttää ottamalla huomioon jokaisen opiskelijan yksilölliset lähtökohdat, tarpeet, tavoitteet, harrastukset, kiinnostusten kohteet, osaamisalueet sekä elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät. Opiskelijan yksilöllisten tarpeiden huomioonottamista voidaan tehostaa eri asiantuntijoiden yhteistyöllä. Opiskelijan tulee saada tietoa siitä, mitkä ovat eri toimijoiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa sekä missä asioissa ja miten opiskelija voi saada heiltä tukea.

Paikalliseen opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus siitä, miten siirtymävaiheen yhteistyötä toteutetaan perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, korkea-asteen koulutuksen sekä muiden koulutusta järjestävien tahojen kanssa. Korkea-asteen oppilaitosten kanssa tulee erikseen kehittää tapoja, jotka mahdollistavat opiskelijoille orientoivat opinnot korkea-asteella sekä vaihtoehtoiset väylät hakeutua jatko-opintoihin. Lisäksi tulee kuvata, miten alueellista monialaista yhteistyötä toteutetaan työelämän, paikallisten työ- ja elinkeinopalvelujen, sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoimen sekä muiden toimijoiden kanssa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan, miten ohjauksella varmistetaan opiskelijan mahdollisuus kehittää kansainvälisyys-, työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan.

Osaksi paikallista opetussuunnitelmaa laaditaan ohjaussuunnitelma, jossa kuvataan ohjauksen järjestäminen oppilaitoksessa. Se toimii ohjaustyön arvioinnin ja kehittämisen välineenä.

Lukion ohjaussuunnitelman tulee sisältää lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalta seuraavat:

• ohjauksen keskeiset käsitteet
• ohjauksen tehtävät ja tavoitteet
• ohjauksen järjestäminen
• ohjauksen toimijat ja työnjako
• ohjaus siirtymävaiheissa: yhteistyö perusopetuksen, korkea-asteen, toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa sekä jatko-ohjauksen järjestäminen
• ohjauksen sisällöt, menetelmät ja työtavat
• ohjauksen yhteistyö työelämän ja muiden oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa
• ohjaustoiminnan arviointi.

Ohjaussuunnitelmassa tarkastellaan myös esteettömyyttä siirtymävaiheissa. Suunnitelmassa kuvataan toimintamalleja, joiden avulla turvataan yhdenvertaisuus hakeutumisvaiheessa lukioon ja sieltä jatko-opintoihin. Lisäksi suunnitelmaan sisällytetään kuvaus toimenpiteistä, joiden avulla varmistetaan esteetön opintopolku ja oppimisympäristö.

Lukiolain (714/2018) 26 §:n 1 momentin mukaan lukiokoulutuksen oppimäärää suorittava opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka sisältää opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman lukio-opintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi. Lukiolain 26 §:n 2 momentin mukaan henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan opintojen alussa oppilaitoksen opetus- ja ohjaushenkilöstön tuella ja sitä päivitetään säännöllisesti opintojen edetessä.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma koostuu seuraavista osista:

1) opiskelusuunnitelma

• aikaisempi koulutus ja muu osaaminen
• suomen/ruotsin kielen taito ja muu kielitaito sekä kielenopiskeluvalmiudet
• hyväksi luettavat opinnot ja/tai oppimäärät sekä muu hyväksi luettava osaaminen
• suoritettavat opinnot; lukio-opinnoissa eteneminen, opintojaksovalinnat
• opiskeluolosuhteet, opintojen suorittamistavat ja mahdolliset erityiset opetusjärjestelyt
  • opiskeluvalmiudet ja mahdollinen tuen tarve
• korkeakouluissa ja mahdollisesti muissa oppilaitoksissa toteutettavat opiskelu- ja/tai tutustumisjaksot
• työelämän tutustumisjaksot
• arvioitu opiskeluaika

2) ylioppilastutkintosuunnitelma

3) jatko-opinto- ja urasuunnitelma.

Lukiolain (714/2018) 27 §:n 1 momentissa määrätään, että koulutuksen järjestäjän tehtävänä on opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä selvittää ja tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämän selvityksen perusteella. Lukiolain 27 §:n 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän on tunnustettava myös muualla hankittu paikallisen opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaava osaaminen. Lukiolain 27 §:n 3 momentin mukaan opiskelijan on tarvittaessa osoitettava osaamisensa koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla.

Ohjauksen merkitys korostuu koulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa. Oppilaitos antaa tietoa lukiokoulutuksesta perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, opinto-ohjaajille ja opettajille sekä tarjoaa heille mahdollisuuksia tutustua opetukseen lukiossa. Lukio-opintonsa aloittava opiskelija perehtyy oppilaitoksen toimintaan sekä opiskelun käytänteisiin. Ohjausprosessin aikana opiskelija suunnittelee opinto-ohjelmaansa siten, että hän tunnistaa ja huomioi jatko-opintojen ja työelämän tarjoamia mahdollisuuksia. Näitä asioita käsitellään ohjauksessa koko lukio-opintojen ajan.

Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta muihin opintoihin hakeutumisessa, jos hänen opiskeluoikeutensa lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamiseen on päättymässä tai hän on ilmoittanut eroamisestaan (lukiolaki 714/2018, 25 § 3 mom.). Lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaneella opiskelijalla, joka ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, on oikeus saada opintoihin hakeutumiseen ja urasuunnitelmiin ohjausta oppimäärän suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana. Ohjauksesta vastaa koulutuksen järjestäjä, jonka oppilaitoksessa opiskelija on suorittanut oppimäärän. (Lukiolaki 714/2018, 25 § 4 mom.)

Äänekosken lukiossa ohjaus muodostaa kokonaisuuden, joka tukee opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa alkaen nivelvaiheesta siirryttäessä perusasteelta lukioon aina lukio-opintojen päättymiseen asti ja tarvittaessa vielä vuoden niiden päättymisen jälkeen. Ohjaus edesauttaa opiskelijaa vahvistamaan toimijuuttaan, toimintakykyään, oppimaan oppimistaan ja urasuunnittelutaitojaan. Hänen kykyään rakentaa tulevaisuuttaan ja tehdä siihen liittyviä päätöksiä vahvistetaan. Ohjauksen avulla edistetään oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden toteutumista sekä ehkäistään koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymistä.

Opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelua tuetaan yhteistyössä opiskelijan, huoltajien, opinto-ohjaajien, opettajien, erityisopettajan, rehtorien ja opiskelijahuoltohenkilöstön kesken. Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija.

Ohjauksen tavoitteena on rohkaista opiskelijaa uskomaan omiin kykyihinsä ja vaikuttamismahdollisuuksiinsa. Pyritään siihen, että opiskelija löytää omat tapansa oppia, kykenee suunnittelemaan ja hallitsemaan ajankäyttöään, tunnistaa omat voimavaransa ja osaa tarvitessaan hakea tukea, omaksuu ryhmässä toimimisen tapoja ja toisaalta kykenee itsenäiseen työskentelyyn.

Ohjausta järjestetään henkilökohtaisena ohjauksena, luokkamuotoisena ohjauksena, vertaisohjauksena sekä tilanteeseen sopivalla tavalla tarvittaessa myös pienryhmäohjauksena. Ohjaus voi olla kontaktiohjausta tai etäohjausta.

Ohjausta arvioidaan sen kaikissa vaiheissa: suunnitteluvaiheessa, ohjausta tehtäessä ja sen jälkeen. Ohjaustoiminnan arviointi on jatkuva prosessi. Selkeästi määritelty ohjauksen arviointi on osa lukioiden laajempaa arviointikulttuuria. Opinto-ohjaaja tekee itsearviointia, joka perustuu mm. käytettyihin ohjausmenetelmiin ja työmuotoihin sekä ohjauksesta saatuun palautteeseen. Yleinen ohjauksen arviointi perustuu palautteeseen, jota saadaan esimerkiksi kouluterveys-kyselyistä ja lukion omista kyselyistä. Ohjaustoiminnan arviointia tehdään yksittäisen opiskelijan kohdalla ja työyhteisötasolla.

Ohjauksen järjestäminen, toimijat ja työnjako

Rehtorit

 - tiedottavat lukion toimintatavoista opiskelijoille, kotiväelle ja henkilökunnalle
 - tiedottavat ylioppilaskirjoituksista sekä vastaavat ylioppilaskirjoituksista
 - hyväksyvät muualla suoritetut opinnot
 - osallistuvat opiskeluhuoltoryhmän kokoontumisiin
 - hyväksyvät opiskelun keskeyttämisen määräajaksi
 - vastaavat ylioppilaskirjoitusten osallistumisoikeuden tarkistamisesta
 - vastaavat tiedotuksesta ja markkinoinnista.
 
Opinto-ohjaajat

 - vastaavat opinto-ohjauksen koordinoinnista ja käytännön toteutuksesta
 - ohjaavat opiskelijaa laatimaan opintojen alussa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka sisältää opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Opinto-ohjaajat auttavat opiskelijaa päivittämään suunnitelmaa opintojen edetessä.
 - pitävät opinto-ohjauksen luokkatunnit ja osallistuvat opiskelutaitoja sisältävän opintojakson järjestämiseen
 - huolehtivat opiskelijoiden henkilökohtaisesta ohjauksesta
 - osallistuvat opiskeluhuoltoryhmän kokoontumisiin
 - tekevät yhteistyötä aineenopettajan, ryhmänohjaajan, erityisopettajan ja opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa
 - ovat yhteydessä muihin oppilaitoksiin sekä työ- ja elinkeinoelämään
 - tiedottavat opiskelumahdollisuuksista lukion aikana ja sen jälkeen, esimerkiksi korkeakouluissa, ammattioppilaitoksissa ja vapaan sivistystyön puitteissa
 - tiedottavat peruskoulun päättäville ja heidän huoltajilleen lukio-opiskelusta
 - tekevät nivelvaiheyhteistyötä
 - neuvovat ylioppilaskirjoituksiin ja mahdollisiin erityisjärjestelyihin liittyvissä asioissa
 - ohjaavat opiskelijoita opintoihin liittyvissä valinnoissa.

Ryhmänohjaajat

 - ovat ryhmänsä opiskelijoiden lähiaikuisia
 - ohjaavat opiskelijan lukio-opiskelun käytänteisiin
 - organisoivat ryhmänsä toiminnan erilaisissa tilaisuuksissa ja hoitavat käytännön asiat
 - pitävät ryhmänohjaustuokiot ja -tunnit
 - tiedottavat ryhmälle tärkeistä asioista
 - suunnittelevat ja toteuttavat uusien opiskelijoiden ryhmäyttämisen yhdessä tutoreiden kanssa
 - seuraavat ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä
 - seuraavat ryhmänsä opiskelijoiden poissaoloja ja puuttuvat niihin (keskustelu opiskelijan kanssa => yhteydenotto huoltajiin)
 - huolehtivat yhteydenpidosta kotiin, suunnittelevat ja toteuttavat kodin ja koulun välistä yhteistyötä yhdessä rehtoreiden ja opinto-ohjaajien kanssa
 - keskustelevat henkilökohtaisesti ryhmänsä opiskelijoiden kanssa opintojen alussa, tarpeen mukaan myös myöhemmin opintojen aikana

Aineenopettajat

 - ohjaavat opiskelijaa opettamansa aineen opiskelussa (esim. opiskelutaidot, opintojaksojen suoritusjärjestys)
 - sisällyttävät opetukseen kokonaisuuksia, jotka sitovat opiskeltavan aineen jatko-opintoihin ja työelämään
 - tukevat opiskelijan jatko-opintovalmiuksia ja työelämätuntemusta
 - tekevät oman oppiaineensa osalta yhteistyötä korkeakoulujen ja työelämän kanssa
 - seuraavat opiskelijan poissaoloja ja puuttuvat niihin (keskustelu opiskelijan kanssa => yhteydenotto ryhmänohjaajaan)
 - ohjaavat itsenäisesti suoritettavat opinnot
 - neuvovat oman oppiaineensa ylioppilaskirjoituskäytännöt
 - antavat pyydettäessä lausunnon opiskelijan lukivaikeudesta ylioppilastutkintolautakunnalle laadittavaa hakemusta varten.

Erityisopettaja

 - antaa yksilö- ja ryhmäohjausta
 - ohjaa tarvittaessa oppimiseen ja opiskeluun liittyvissä asioissa
 - osallistuu opiskelutaitoja käsittelevän opintojakson pitämiseen
 - tekee tarvittaessa lukitestaukset sekä niihin liittyvät lausunnot ja hakemukset ylioppilastutkintolautakunnalle
 - ohjaa ylioppilastutkinnon erityisjärjestelyjen hakemisessa
 - laatii pedagogisen tuen suunnitelman muun muassa lukivaikeuden perusteella
 - on tarvittaessa mukana opiskelijan yksilöllisen tuen suunnittelussa ja arvioinnissa, pedagogisissa palavereissa ja opiskeluhuoltoryhmässä
 - tekee yhteistyötä aineenopettajien, ryhmänohjaajien, opinto-ohjaajien ja opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa.

Opintosihteeri

 - opastaa lukion arjessa
 - ylläpitää opiskelijarekisteriä
 - tulostaa opiskelijatodistukset ja opintokirjaotteet
 - hallinnoi ylioppilastutkintoon ilmoittautumiset hallinto-ohjelmassa
 - kirjaa ylioppilastutkintolautakunnan myöntämät erityisjärjestelypäätökset
 - hoitaa koulumatka- ja opintotukiasiat.

Tutorit

 - tutustuttavat uusia opiskelijoita lukion toimintatapoihin
 - auttavat uusia lukiolaisia opintoihin liittyvien valintojen tekemisessä
 - toteuttavat ryhmäytymiset yhdessä ryhmänohjaajien kanssa
 - osallistuvat lukion ja lukio-opintojen esittelyyn
 - järjestävät lukuvuoden varrella erilaista toimintaa yhdessä opiskelijakunnan hallituksen kanssa.

Ohjaus siirtymävaiheissa

Yhteistyötä tehdään perusopetuksen, korkea-asteen, ammatillisten oppilaitosten ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Tiedotetaan lukiokoulutuksesta perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, opinto-ohjaajille ja opettajille ja tarjotaan mahdollisuus tutustua lukio-opiskeluun ja -opetukseen. Lähettävä ja vastaanottava oppilaitos tekevät yhteistyötä siirtymävaiheessa perusasteelta lukioon.

Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen toimintaan ja opiskelun käytänteisiin vahvasti jo ensimmäisestä opintojaksosta alkaen. Siirtymävaiheessa tehdään tiivistä yhteistyötä lukion aloittaneiden opiskelijoiden, heidän ryhmänohjaajiensa, erityisopettajan ja opiskeluhuollon henkilöstön kesken, jotta tukea tarvitsevat saataisiin mahdollisimman nopeasti tarvittavan tuen piiriin.

Opiskelijalle järjestetään lukioaikana mahdollisuus tutustua sekä työelämään että opiskeluun jatko-opiskelupaikoissa. Jatko-opiskelusta tiedotetaan lukio-opintojen alusta lähtien. Lukio tekee aktiivisesti yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. 

Opiskelijoilla on oikeus saada jatko-ohjausta lukiossa vuoden ajan sen jälkeen, kun hän on saanut päättötodistuksen. Jatko-ohjauksessa autetaan nuorta selkeyttämään tulevaisuudensuunnitelmiaan.