Tiedote, vapaa julkaistavaksi 03-2021
Valokuvapäiväkirja on yksi päiväkirjan eli journaalityöskentelyn muoto. Valokuvapäiväkirjamenetelmä tarkoittaa sellaista työskentelyorientaatiota, jossa valokuvaa hyödynnetään päiväkirjan keskeisenä osana, esimerkiksi oppimisprosessin tukena, henkisen kasvun apuna tai henkilökohtaisten tietoisuustaitojen kehittämisessä. Valokuvapäiväkirja on tekijänsä henkilökohtainen agenda tai projekti, jossa hän jollain tavalla säännöllisesti tuottaa itselleen merkityksellisiä valokuvia. Valokuvapäiväkirja auttaa hahmottamaan maailmaa, toimii muistin tukena palauttaen mieleen tilanteita, ajatuksia, tunteita.
Kasvatustieteen maisteri, kulttuurituottaja AMK Ari Rapo teki yhteisöpedagogi YAMK -opintojensa opinnäytetyönä eKirja-muotoisen julkaisun Photodiary-menetelmäopas: Onnistumisen elämyksiä valokuvapäiväkirjan avulla (ISBN 978-952-93-3662-3). Oppaan lisäksi syntyi koulutustuotteena pilottikurssi Valokuvapäiväkirjamenetelmän starttipaja. Nämä tuotteet jalostuivat lopulliseen muotoonsa palvelumuotoilun menetelmillä.
Olet harrastanut valokuvausta vuodesta 1977 ja toiminut aiemmin joitakin vuosia omassa studiossasi ammattilaisena. Mikä sai sinut kehittämään nämä pedagogiikkaan liittyvät tuotteet, Ari Rapo?
”Valokuvaus on ollut itselleni aina maailmankuvan avartamisen ja hahmottamisen väline. 2010 lähdin järjestelmällisesti kokeilemaan päiväkirjamaista kuvaamista, jossa otin ensin tavoitteeksi kuvaamisen 100 päivän ajan. Se oli lupaus itselleni tuottaa jonkinlainen pieni luova teko joka päivä. 100 päivän jälkeen huomasin, että tällaisella säännöllisellä huomion kiinnittämisellä visuaaliseen ilmaisuun on voimaannuttavia vaikutuksia. Jatkoinkin päivittäistä kuvaamista edelleen. Nyt, yli 11 vuoden jälkeen on todettava, että tuo sattumalta silkasta uteliaisuudesta aloittamani kuvakokeilu oli yksi elämäni tärkeimmistä päätöksistä. Koska huomasin vaikutukset itsessäni, jotka todentuivat keräämäni tutkimustiedon perusteella, halusin jakaa tämän tiedon muillekin ihmisille”, Rapo kertoo.
Parin vuoden päiväkirjakuvaamisen jälkeen 2012 Rapo aloitti pro gradu -työskentelyn saman aiheen parissa, tutkimuskohteena minäpystyvyyden tuntemukset ja reflektoinnin vaikutuksen valokuvapäiväkirjatyöskentelyssä. Pro gradu valmistui (Oulun yliopisto 2013) ja oli sen jälkeen tarkoituksena aloittaa samasta aiheesta väitöskirjan kirjoittaminen. Väitöskirja kuitenkin jäi työkiireiden takia sillä erää tekemättä, mutta menetelmän kehittäminen silti jatkui.
Rapo palasi menetelmään aloitettuaan yhteisöpedagogi YAMK -tutkinnon suorittamisen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa 2019. Silloin tuli työlistalle ja opinnäytetyön aiheeksi jo useita vuosia mielessä kangastellut menetelmäopas. Sen kylkeen tuli luontevasti koulutustuotteeksi pilotoitava valokuvapäiväkirjamenetelmän webinaarimuotoinen kurssi. Palvelumuotoilun menetelmistä löytyi näiden tuotteiden kehittämiseen soveltuvat työkalut ja työ lähti liikkeelle. Se, mitä vuosien ajan oli kehitelty intuition pohjalta sai nyt jäsentyneemmän muodon.
”Service Design -ajattelu oli tämänkaltaiseen kehittämiseen erityisen sopiva lähestymistapa ja yllätyin, miten pääsin sen avulla nopeasti – vaikkakin palvelumuotoilun ideologiaan liittyen iteroimalla – valmiiseen tuotteeseen asti”, toteaa Rapo.
Mitä kaikkea valokuvapäiväkirja on?
Valokuvapäiväkirjamenetelmä (The Photodiary Method) on hybridimenetelmä, joka pitää sisällään ominaisuuksia monista eri pedagogisista ja terapeuttisista lähestymistavoista, kuten voimauttavasta valokuvasta, kontemplatiivisesta valokuvauksesta tai selfportrait-menetelmästä. Perusidea on siis pitää päiväkirjaa, jossa valokuvatyöskentely on keskiössä. Päiväkirja voi toki pitää sisällään myös tekstiä, videota, piirroksia tai ääntä, mutta valokuvallinen työskentely on olennaista. Mobiililaite toimii erinomaisena työkaluna päiväkirjan pitämisessä.
Valokuvapäiväkirjamenetelmässä ulottuvuudet yhteisyys ja yksityisyys, ovat läsnä ja helposti toteutettavissa. Päiväkirjan perusmuoto on yksityinen ’rakas päiväkirja’ mutta sieltä voi ottaa sopivaksi katsomiaan näytteitä julkistukseen eli vaikkapa blogiin tai Instagram-tiliin. Valokuvapäiväkirjan ehkä tärkein puoli on se, että sen avulla kuvaaja käy jatkuvasti jonkinlaista dialogia itsensä kanssa. Dialogin tarkoitus on tuottaa merkityksiä omaan elämään. Päiväkirja on tyypillinen reflektion menetelmä. Oppimispäiväkirja, ideapäiväkirja, unipäiväkirja ja luentopäiväkirja ovat esimerkkejä päiväkirjoista, joissa reflektio on olennaista.
Avainsanat: valokuvapäiväkirja, photodiary, reflektio, merkityksellisyys
Lisätietoja opinnäytetyöstä ja valokuvapäiväkirjamenetelmästä:
Ari Rapo
ari.rapo(at)photodiary.guru
www.photodiary.guru
044-0330333
Photodiary-menetelmäopas löytyy verkko-osoitteesta https://bit.ly/photodiary-opas
Tekijästä
Ari Rapo on toiminut työurallaan media- ja koulutusaloilla vuodesta 1981 lähtien, muun muassa medialan yrittäjänä, Yleisradion palveluksessa sekä vuodesta 2004 lähtien ammatillisessa koulutuksessa opetus-, ohjaus- ja kehittämistehtävissä. Tällä hetkellä hän toimii opinto-ohjaajana Koulutuskeskus Salpauksessa Lahdessa ja sivutoimisesti yrittäjänä Raponet PHOTODIARY:ssä.
