Tunteet

Lisäaineistot

Tutkimus: Pelko ja paniikki syntyvät eri reittiä

TIEDE 8.2.2013 11:34
IOWA NEUROLOGICAL PATIENT REGISTRY
Ihmisen aivot tulkitsevat sisäisen uhan eri tavalla kuin ulkoisen.
Ihmisen aivot tulkitsevat sisäisen uhan eri tavalla kuin ulkoisen.

Iowan yliopiston tuore tutkimus avaa täysin uusia näkökulmia pelon ja paniikin ymmärtämiseen. Tutkimuksessa tarkkailtiin ihmisiä, joilta puuttuu kyky tuntea pelkoa. Kävi ilmi, ettei pelon puuttuminen estä heitä panikoitumasta tilanteessa, jossa muut pysyvät rauhallisina.

IOWAN YLIOPISTON TUTKIJAT saivat ainutlaatuisen mahdollisuuden pureutua pelon anatomiaan muutama vuosi sitten, kun he tutustuivat noin nelikymppiseen naiseen, joka sairastaa Urbach-Wiethe -oireyhtymää. Huippuharvinaisessa oireyhtymässä aivojen mantelitumake tuhoutuu. Mitä pidemmälle sairaus etenee, sitä vähemmän ihminen tuntee pelkoa.

Tutkijat olivat yhdistäneet aivojen pelkokeskuksen mantelitumakkeeseen jo vuosia aiemmin, mutta naisen tapaus vahvisti yhteyden. Hän ei osoittanut mitään pelontunteita eläviä hämähäkkejä, käärmeitä tai vieraita ihmisiä kohtaan eikä hänellä ollut tarvetta omaan yksityiseen tilaan.

TUOREESSA TUTKIMUKSESSAprofessori Justin Feinsteinin johtama ryhmä päätti lähestyä naisen tilannetta uudesta näkökulmasta. Tutkimukset olivat osoittaneet, ettei hän pelkää ulkoisia uhkia, mutta mitä tapahtuisi, jos uhka tulisi sisältäpäin?

Tutkijat järjestivät tilanteen, jossa oli mukana paitsi tutkittava myös kaksi muuta naista, joiden mantelitumake oli vahingoittunut. Heidän annettiin hengittää seosta, jossa oli 35 prosenttia hiilidioksidia. Hiilidioksidin hengittäminen aiheuttaa tukehtumisen kaltaisen tunteen, ja osa ihmisistä panikoituu tilanteessa helposti.

KUN PELKOA TUNTEMATTOMAT naiset hengittivät seosta, kaikki saivat erittäin voimakkaan paniikkireaktion. Jälkeenpäin he sanoivat, etteivät olleet koskaan kokeneet mitään vastaavaa, ja kutsuivat tunnetta paniikiksi. Sitä vastoin kahdestatoista terveestä verrokista vain kolme sai paniikkikohtauksen, mutta huomattavasti lievempänä kuin "pelottomat" naiset.

Naiset, jotka eivät tunteneet pelkoa, eivät osoittaneet mitään hermostumisen merkkejä ennen testiä. Toisin oli laita verrokeilla, jotka kaikki pitivät koetta pelottavana.

TUTKIMUS OSOITTAA, että ihminen voi tuntea pelkoa ilman toimivaa manteltumakettakin. Professori Feinsteinin mukaan ero on siinä, että jos uhka on ulkoinen, se kiertää mantelitumakkeen kautta, jossa se tulkitaan. Jos uhka tulee sisältä, paniikkikohtaus voi syntyä ilman mantelitumaketta.

Feinstein spekuloi, että mantelitumakkeen tulkinta voisi hillitä paniikkikohtauksia. Tämän puolesta puhuu vanha tutkimus, jossa paniikkikohtauksia saaneiden ihmisten mantelitumakkeissa havaittiin surkastumia.

Tutkimuksen julkaisi Nature Neuroscience.