oppikokonaisuus 4

 

Lähdeviiteet  ja kirjaluettelot sekä lähdekritiikki

 

Tällä tunnilla käsitellään lähdeviitteiden ja kirjallisuusluettelon tekeminen sekä käsitellään mitä on lähdekritiikki.

 

Viime tunnilla tehtiin referaatti professori Alasuutarin artikkelista. Kaikki eivät muistaneet mainita referaatissa tekstin julkaisupaikkaa eivätkä julkaisuaikaa. Referaatin idea on mm. se, että halutessaan referaattisi julkaisija voi, jos kiinnostuu asiasta, löytää ja lukea alkuperäisen tekstin. Kun kyseessä oli Alasuutarin teksti – tai olipa kyseessä kenen tahansa teksti – on asianmukaista mainita kirjoittaja, julkaisupaikka ja aika. Muistathan, että verkossa vapaasti käytettävissä olevien tekstien käyttö edellyttää näiden mainitsemista.

 

Tiedonhaku ja lähdekritiikki

LÄHDEKRITIIKKI ON LÄHTEIDEN LUOTETTVUUDEN ARVIOIMISTA

1. Tiedonhaun vaiheet

Erittele tehtävä tai asia, josta haet tietoa:

1. Mikä on kysymys, johon etsit vastausta tai aihe josta haet tietoa?
2. Mikä on kirjoituksesi laajuus ja aikataulu
3. Kenelle kirjoitus on suunnattu?
4. Mitä jo tiedät asiasta

Etsi tietolähteet

1. Mieti millaisia lähteitä tehtävässä pitää ja on hyödyllistä käyttää -esimerkiksi haastattelu, internet, kirjat, lehdet
2. Kirjastojen palvelut, verkossa julkaistut tietokannat (finna.fi, oman lähikirjaston verkkopalvelut, artikkelitietokanta Aleksis)
3. Verkosta tietoa etsiessäsi kokeile hakuja eri hakukoneilla – tulokset ovat joskus erilaisia
4. Älä luota tiedonhaussa keinoälyyn (AI) ja sen vastauksiin. Sitä voi luonnollisesti käyttää tiedonhaun apuna, mutta se ei ole luotettava lähde ja jos käytät AI-hakuja, muista ne voivat johtaa tiedon lähteille, mutta näin haetut vastaukset saattavat olla puutteellisia.

Lähdekritiikki eli tiedon luotettavuuden arviointi

1. Kuka on kirjoittaja ja missä kirjoitus on julkaistu

• internetistä vain tunnettujen asiantuntijoiden julkaisuja, tunnettujen julkaisijoiden e-kirjoja (esim. yliopistolliset väitöskirjat, tutkimukset) tai luotettavien järjestöjen tai yhteisöiden sivustoja, uutisia, verkossa julkaistuja tilastoja, joiden julkaisija on jokin tunnettu asiantuntijataho tai Tilastokeskus

2. Tarkastele millainen lähteeksi aikomasi teksti on (tutkimus, tilasto, asiantuntijan artikkeli, uutinen)
3. Mielipideteksti (kolumni, yleisönosastokirjoitus, blogi, postaus) ei ole lähde – paitsi tilanteessa, jossa herra tai rouva x on kirjoittanut mielipidetekstin vaikkapa varhaiskasvatuksesta ja kirjoituksesi aihe on ”X:n mielipide varhaiskasvatuksesta”
4. Katso lähteenä käyttämäsi tiedon julkaisuajankohta! Milloin teksti on julkaistu? Onko teksti ajankohtainen ja sisältääkö se uutta tietoa? Esimerkiksi: jos löydät painetun tai verkossa julkaistun tekstin vuodelta 1995, sitä tuskin voi käyttää kertomaan mitä uutta varhaiskasvatuksessa tapahtuu.
5. Arvioi tekstejä (sekä painettuja että internetissä julkaistuja)

• onko asiaa käsitelty monipuolisesti?
• mihin kirjoittajan näkemykset perustuvat?
• onko tieto ajankohtaista vai vanhentunutta, pitääkö se vielä paikkansa?

Lähteiden käytöstä

Kun olet löytänyt oman kirjoituksesi kannalta hyvät, mielestäsi asialliset lähteet

1. Tee lähteestä muistiinpanot.

• Merkitse muistiinpanoihisi - jokaisen muistiinpanosi kohdalle - lähteiden perustiedot (otsikko, kirjoittaja, julkaisupaikka ja julkaisuaika.
• katso mikä sisällössä on aiheesi ja tehtäväsi (referaatti, raportti, teksti internettiin, esitelmä) kannalta on tärkeää
• älä kopio tekstiä, vaan kerro asia omin sanoin – jos lähteenä verkkoteksti, älä käytä leikkaa-liimaa-menetelmää. Huomaa: omin sanoin kertominen osoittaa että olet ymmärtänyt tekstin etkä vain lainaa toisen kirjoittamaa tekstiä
• Merkitse lähdetiedot tehtäviin. Jos pidät laatimasi tehtävän suullisena esityksenä, mainitse silloinkin lähdetiedot – tekijänoikeus!

1. Lähdekritiikki käytännössä

 

Lähdekritiikki on helppoa kun muistat muutaman yksinkertaisen säännön.

 

Muista:

• katso kuka on tiedon tuottaja ja julkaisija

 

Mieti esimerkkejä kuka tai mikä olisi luotettava tiedontuottaja

Mieti esimerkkejä kuka tai mikä ei ole luotettava tiedon tuottaja

 

• onko tekstin tavoitteena vaikuttaa lukijaan ja hänen mielipiteisiinsä (onko teksti tässä mielessä poleeminen) vai välittääkö teksti tietoa?
• arvioi tekstissä esitetyn tiedon sisältöä: mihin se perustuu, kertooko teksti mihin aineistoihin ja lähteisiin se perustuu

ETSI LÄHTEISTÄ SIIS:

• tekijät ja toimittajat
• teoksen tai artikkelin nimi
• julkaisuvuosi tai verkkoartikkeleissa julkaisupäivä
• otsikko
• julkaisupaikka (= kustantajan kotipaikka)
• lähteesi voi olla yksi artikkeli artikkelikokoelmassa. Silloin mainitset artikkelin kirjoittajan ja artikkelin nimen sekä sen teoksen tiedot, mistä artikkeli löytyy (eli teoksen nimi, toimittaja(t) eli artikkelijulkaisun kokoajat sekä kirjan julkaisupaikka ja julkaisuvuosi
• jos kyseessä on lehti tai sanomalehti, mainitse lehden nimi ja julkaisupäivä

 

1. Lähteiden merkintä

Kun olet valinnut lähteesi ja kirjoitat tekstiä, lähteestä otetut tiedot pitää merkitä lähdeviittein. Tähän on useita tapoja, ja tässä on yksi.

 

Lähdeviite merkitään sulkuihin (xxx) jokaiseen kappaleeseen, josta on otettu tietoa.

Esimerkki lähdeviitteestä: (Taskinen 2023, 17).

• Taskinen on tekijän sukunimi
• 2023 on lähteen ilmestymisvuosi
• 17 on sivunumero, josta tieto löytyy
• jos tieto on peräisin useammilta sivuilta, merkitse ne [esimerkiksi 2-7]
• jos viittaat useampiin sivuihin, sivunumeroiden väliin ei tule tavuviivaa (se lyhempi viiva), vaan ajatusviiva [se pidempi viiva]

Lähdeviitteen loppuun tulee piste. Pisteen paikka lähdeviitteessä on tärkeä. Piste tulee joko ennen loppusulkua .) TAI loppusulun jälkeen ).

1. Kun viittaat vain yhteen lauseeseen tai virkkeeseen (joka voi muodostua useammista lauseista tyylin ”Lainsäätäjä säätää varhaiskasvatuksesta, että x, mutta toteaa toisaalla, että y.”), viite sijoitetaan ennen lauseen tai virkkeen loppupistettä.

 

Esimerkki:

Opiston käytäntö on, että portfolion kaikki tehtävät arvioidaan ja yhdessä  sekä yhteenlaskettuina ne muodostavat kurssin arvosanan (Luukkanen 2025, 1).

 

2. Jos lainauksesi lähteestä muodostuu useammasta kuin yhdestä virkkeestä, piste sijoitetaan lainausmerkkien sisään.

Esimerkki:

Äidinkielen opetuksessa tärkeää on luento-opetus, joka ohjaa opiskelijoita tehtävien tekemiseen. Yhtä tärkeää ovat kirjalliset tehtävä, jotka käytännössä harjoittavat soveltamaan opittua ja laatimaan erilaisia tekstejä. (Luukkanen 2025, 80.)

 

LÄHDELUETTELO:

 

Lähdeluettelo tulee tekstin loppuun. Siihen merkitään käytetyt lähteet kirjoittajan sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

Etunimestä mainitaan kirjoittajan alkukirjain. Lähteen ilmestymisvuosi tulee kirjoittajien nimien jälkeen.

Jos kirjoittajia on yksi tai useampia (esimerkiksi artikkelissa), maininta lähdeluetteloon tulee siten, että

• artikkelissa tai kirjassa olevan kirjoittajien järjestyksen mukaan teksti tulee lähdeluetteloon ensin mainitun kirjoittajan mukaan ja kirjoittajat yhdistetään &-merkillä

Esimerkki:

Järveläinen, P. & Taskinen, E. 2018. Kirjalliset käytännöt Portaanpään opetuksessa. (2. uudistettu painos) Helsinki: WSOY.

• sulkuihin mainitaan, mikä painos teoksesta on kyseessä

 

Esimerkkejä muiden lähteiden kuin kirjojen merkitsemistavoista:

 

• artikkeli artikkeleista koostuvassa teoksessa:

Pölönen, H. 2021. Kielitietoisuus päiväkodissa. Teoksessa Loima, V. & Honkkala, P. (toim.) Monialaisia lähestymistapoja varhaiskasvutuksen kieleen. Jyväskylä: Atena, 22-27.

 

• artikkeli aikakauslehdessä:

Koutavaara, K. 2011. Kodin ja varhaiskasvatuksen vuorovaikutus lasten kielitaitojen kehityksessä. Koulutus 2, 15-25.

 

• sanomalehtiartikkelit:

Puntila, S. 3.2.2025. Varhaiskasvatuksen tila Pohjois-Savossa. Savon Sanomat.

 

• verkkoaineistot:

Jos verkkoaineistossa on merkitty julkaisupäivä, se merkitään tekstin tekijän nimen jälkeen sekä lähdeluetteloon merkittään päivä, jolloin olet lukenut kyseistä verkkojulkaisua. Julkaisutietojen (julkaisupaikka ja kustantaja) sijaan merkittään testin verkko-osoite

esimerkki:

Holappa, M. 12.7.2024. Lasten masennus. www.terveyskirjasto.fi/xfdjg=bssks. Luettu 13.7.2024.

 

Jos lähde on opinnäyte kuten pro gradu, lähdeviite on muotoa

Puuskanen, E. 2019. Erilaiset oppijat päiväkodissa. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

 

Jos lähteen on julkaissut yhdistys, yhteisö tai järjestö, hakusanaksi voi valita hankkeen, yhteisön jne. nimen.

Esimerkki:

Kaikki lukemaan. 2.8.2025. Opetusministeriö www.opetusministerio.fi/ kaikkilukemaan. Luettu 15.8.2025.