Vapaa Sivistystyö ry:n julkilausuma huhtikuu 2025

Vapaan sivistystyön lakisääteistä perustaa ei pidä murentaa – vastoin kansalaismielipidettä

Vapaan sivistystyön teemoja kokoavassa Sivistysbarometri-haastattelututkimuksessa* kysyttiin kansalaisilta: Mitä asioita tulisi tukea julkisin varoin? Vastausten kärjessä kansalaiset nostivat esille seuraavat asiat: Tasa-arvo, liikunnan edistäminen, demokratia, kestävä kehitys ja elinikäinen oppiminen. Juuri näitä asioita vapaa sivistystyö edistää ja puolustaa laajalla rintamalla ja koulutustarjonnalla Suomessa.

Vapaa sivistystyö on suomalaisessa koulutusjärjestelmässä alkuperäisin ja suurin elinikäisen oppimisen edistäjä, joka tavoittaa noin miljoona opiskelijaa vuodessa. Vapaan sivistystyön koulutukset mielletään julkisessa keskustelussa usein vain harrastustoiminnaksi, vaikka todellisuudessa opetustarjonta on paljon laajempaa.  Vapaa sivistystyö on keskeinen toimiala, joka palvelee joustavasti ja monipuolisesti elinikäistä oppimista ja suomalaisten osaamistarpeita osana lakisääteistä koulutus- ja sivistystehtävää, johon valtiolla on velvollisuus lainmukaisesti taata riittävät resurssit.

Toimialaan on jo kohdistettu historiallisen suuret leikkaukset – nyt ei ole varaa lisäleikkauksiin, jotka murentavat toimialan lakisääteistä perustaa . Vapaan sivistystyön oppilaitosten valtionosuusrahoitusta vähennettiin -20,5 milj. € vuosittain alkaen vuodesta 2024. Myös järjestöjen rahoitusta on jo vähennetty vuosina 2024 ja 2025, ja OPH:n kautta rahoitetut täydennyskoulutukset on kokonaan poistettu.

Valtiontalouden lisäsäästöt kohdistuvat kansalais- ja perustaitoihin

OECD-maiden kansainvälisessä aikuisten PIAAC-taitotutkimuksessa (12/2024)** tutkimuksen kohteena olivat lukutaito, numerotaito ja ongelmanratkaisutaito. Suomessa on yli 300 000 työikäistä aikuista, joiden taidot ovat puutteellisia kaikissa kolmessa taitoalueessa. Vapaan sivistystyön koulutus tavoittaa juuri tätä kohderyhmää, ja samalla kohderyhmän perustaitojen vahvistaminen on väkevä keino työllisyysasteen nostamiseksi.

Yhteiskunnallisten päättäjien suunnalta nähdään vapaan sivistystyön vahvuudet

E2-tutkimuksen toteuttamassa päättäjien haastattelututkimuksessa 2024*** todettiin, että vapaata sivistystyötä tarvitaan mieluummin enemmän kuin vähemmän:

• Teknologia- ja digitaidot (teknologian nopea kehitys luo painetta pitää yllä väestön digitaitoja)
• Dialogi- ja demokratiataidot (vapaa sivistystyö turvaa yhteiskuntarauhaa tarjoamalla paikan dialogi- ja kansalaistaitojen harjoittelulle)
• Lukutaito (etenkin maahanmuuttajataustaisissa ryhmissä luku- ja kirjoitustaidon opetus, mutta myös kaikille kyky tunnistaa valeuutisia ja tekoälyn tuottamaa sisältöä)

Vapaan sivistystyön oppilaitosten vahvuus on niiden ketteryys ja vapaus opetuksen muodollisesta sääntelystä. Tätä pitää osata hyödyntää myös tulevaisuudessa. Teknologia-, digi- ja kansalaistaitojen harjoittelulle on kasvava kysyntä. Myös liikkumisen edistäminen, kestävyysmurros ja maahanmuutto tuottavat uudenlaisia tarpeita, joihin vapaa sivistystyö vastaa aktiivisesti ja asiantuntevasti. 

Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset. 

Lisätiedot: Björn Wallén, puheenjohtaja Vapaa Sivistystyö ry, Fritt Bildningsarbete rf

bjorn.wallen@sivistystyo.fi

+358-40-7478841

*) E2 Tutkimus: Sivistysbarometri (2024) Tutkimus on edustava otos Manner-Suomen väestön mielipiteistä (yli 18-vuotiaat). https://tinyurl.com/6rfxpy8a

**) OECD:n PIAAC-tutkimus (12/2024): https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165967

***) E2 Tutkimus: Vapaan sivistystyön merkitys ja tulevaisuuden näkymät (2024) https://tinyurl.com/6rfxpy8a

VAPAA SIVISTYSTYÖ RY:N JULKILAUSUMA  VST ry:n maaliskuu 2025

Suomen hallituksen kehysneuvottelu eli puoliväliriihi pidetään 22-23.4.2025. Puoliväliriihessä päätetään valtiontalouden menokehyksestä julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2026-2029.

Vapaa Sivistystyö nostaa esille seuraavat näkökulmat puoliväliriihen menokehykseen:

Sivistystyö on tärkeä osa suomalaisen sivistysjärjestelmän henkistä huoltovarmuutta. Vapaa sivistystyö pystyy ketterästi vastaamaan yhteiskunnan sivistystarpeisiin haastavassa geopolitiikan tilanteessa, jossa korostuu koko väestölle suunnatut kriisinkestävyyden ja henkisen huoltovarmuuden toimet. Lähes 300 sivistystyön oppilaitosta ympäri Suomea tarjoavat henkiseen huoltovarmuuteen liittyvää koulutusta, joka edistää aikuisten kansalaistaitoja, kulttuuria, liikuntaa ja eri ikäryhmien psykososiaalista hyvinvointia. Osaamisperusteiset kurssit kehittävät myös ammatillisia valmiuksia ja työelämässä jaksamista. Sivistystyöllä on siten myönteisiä taloudellisia vaikutuksia työllisyyden ja henkisen huoltovarmuuden toteutumiseen.

Sivistystyö suhtautuu ehdottoman kielteisesti toimialan lisäleikkauksiin. Lisäleikkaukset rapauttavat suomalaisen sivistystyön rakenteita ja ovat räikeässä ristiriidassa valtion talousarvion vuoden 2025 toiminnallisen tavoitteen kanssa, jossa turvataan vapaan sivistystyön perustan säilyminen vahvana ja toimintakykyisenä. Tässä tilanteessa on toteutettu jo historiallisen suuria leikkauksia (-20,5 M€) vuosittain hallituskauden alussa.

Edellisen JTS:n 2025-2028 mukaan OKM:n valtionavustusten tasoa alennettiin vuonna 2025 yhteensä 75 miljoonaa euroa ja vuodesta 2026 suunnitellaan alennettavan 150 miljoonaa euroa. VST ry kantaa huolta suurista määrärahavähennyksistä, jotka heikentävät oppilaitosten ylläpitäjien toimintaedellytyksiä ja koulutuksellista yhdenvertaisuutta. Leikkaukset järjestöjen yleisavustuksista rapauttavat osaavan sivistystyön ja vireän kansalaisyhteiskunnan mahdollisuudet tuottaa kustannustehokkaasti palveluja hyvinvointiin ja osallisuuteen sekä henkiseen kriisinvalmiuteen ja kriisinsietokykyyn.

Kotoutumispalveluiden uudistuksessa suunnitellaan jo toista leikkausta vapaan sivistystyön rahoitukseen tällä hallituskaudella

TEM:ssä toteutettavaan valmistelutyöhön sisältyy suunnitelma rahoituksen kokoamisesta yhteen kanavaan ja säästötavoite, jonka mukaan kotoutumiskoulutuksen rahoitusta vähennetään 15 miljoonaa euroa. Osa vapaan sivistystyön rahoituksesta aiotaan siirtää TEM:lle ja sieltä kunnille työvoimakoulutuksena järjestettävään kotoutumiskoulutukseen. Vapaan sivistystyön rahoituksen siirtäminen TEM:n hallinnonalalle olisi käytännössä koulutuksen rahoituksen leikkaamista, joka osuisi erittäin rajusti vapaan sivistystyön oppilaitoksiin. Kotoutumiskoulutuksen uudistuksessa kuntien vastuu kotoutumiskoulutuksen järjestämi-sestä kasvaisi samalla, kun resursseja vähennettäisiin. Oppilaitoksilla on pätevät ja koulutetut opettajat, kielitaidon arviointiosaaminen, laadukkaat oppimisympäristöt, hyvät työelämäyhteydet, toimivat ohjauspalvelut sekä osallisuutta tukevaa vapaa-ajantoiminnan ohjausta. Tätä arvokasta osaamista ei kannata hukata. Maahanmuuttajaväestö on kasvanut, ja joustaville palveluille on entistä enemmän tarvetta. 

Valtiontalouden lisäsäästöt kohdistuvat kansalais- ja perustaitoihin. Syksyllä julkaistun Sivistysbarometrin mukaan 71% vastaajista on huolissaan yleissivistyksen laskusta ja kaksi kolmesta (66 %) vastaajasta lukutaidon tai luetun ymmärtämisen heikkenemisestä. Lähes yhtä moni (63 %) kantaa huolta elämänhallinnan taidoista. Noin puolet vastaajista on huolissaan kirjoitustaidon, kädentaitojen, luonnon tuntemisen ja liikuntataitojen rapautumisesta. Valtiontalouden lisäsäästöt valtakunnallisesti kattavaan sivistystyöverkostoon kohdistuisivat juuri näihin taitoihin.

OECD-maiden kansainvälisessä aikuisten PIAAC-taitotutkimuksessa (12/2024) tutkimuksen kohteena olivat lukutaito, numerotaito ja ongelmanratkaisutaito. Suomessa on yli 300 000 työikäistä aikuista, joiden taidot ovat puutteellisia kaikissa kolmessa taitoalueessa. Vapaa sivistystyö tavoittaa juuri tätä kohderyhmää, ja samalla kohderyhmän perustaitojen vahvistaminen on väkevä keino työllisyysasteen nostamiseksi.

Sivistystyö uudistaa koulutuksen ja oppimisympäristöjen toimintakulttuuria. Osaamisperusteisuus ja aikuisten perustaitojen osaamismerkit, kestävän kehityksen toimenpano ja demokratiakasvatus osana sivistystyön toimintakulttuuria ovat avaintekijöitä ekososiaalisesti kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Suomalaisella sivistystyöllä on valmius uudistaa ja monipuolistaa koulutuksen toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjä, kuitenkin edellyttäen että siihen on riittävät taloudelliset ja inhimilliset resurssit.

Lisätiedot: Björn Wallén, puheenjohtaja Vapaa Sivistystyö ry, Fritt Bildningsarbete rf
bjorn.wallen@sivistystyo.fi
040 - 747 88 41

VST ry:n julkilausuma kotoutumiskoulutukset* maaliskuu 2025

Taustaksi 

TEM on asettanut työryhmän koskien kototutumispalveluiden uudistamista pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa olevien kirjausten mukaisesti. Uudistuksessa pyritään kokoamaan kotoutumispalveluiden rahoitus yhteen kanavaan. Kotoutumiskoulutuksen uudistus jatkuu edelleen TEM:ssä, ja muutosten on määrä astua voimaan 1.1.2027.

Kotoutumispalveluiden uudistus siirtää vapaan sivistystyön kotoutumiskoulutukset koulutus-lainsäädännön ulkopuolelle

Kotoutumiskoulutusta ollaan muuttamassa tavalla, joka siirtäisi sen koulutuslainsäädännön ulkopuolelle. Tämä veisi vapaan sivistystyön oppilaitoksilta tärkeän tehtävän, jossa oppilaitoksilla on kokemusta, kapasiteettia ja valmiuksia tukea maahanmuuttajia heidän sopeutumisessaan yhteiskuntaan.

Vapaan sivistystyön toimijoista noin 120 oppilaitosta (kansanopistot, kansalaisopistot, kesäyliopistot ja opintokeskukset) järjestävät kotoutumis-, kielitaito- sekä aikuisten luku- ja kirjoitustaidon koulutusta maahanmuuttaneille lakisääteisenä tehtävänään. Lisäksi kansanopistot tarjoavat oppivelvollisuuslain mukaista koulutusta maahanmuuttaneille nuorille oppivelvollisille. Kotoutumissuunnitelman mukaisesti opiskelevia oli vapaassa sivistystyössä vuonna 2023 noin 7000 ja lisäksi muita maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita 36 000. On tärkeätä, että maahanmuuttaneiden moninaisiin oppimistarpeisiin vastaava vapaan sivistystyön vahva kotoutumiskoulutusten verkosto säilyy Suomessa.

Oppilaitokset ovat kehittäneet koulutusta vuosikymmenten ajan. Niillä on pätevät ja koulutetut opettajat, kielitaidon arviointiosaaminen, laadukkaat oppimisympäristöt, hyvät työelämäyhteydet, toimivat ohjauspalvelut sekä osallisuutta tukevaa vapaa-ajantoiminnan ohjausta. Tätä arvokasta osaamista ei kannata hukata. Maahanmuuttajaväestö on kasvanut, ja joustaville palveluille on entistä enemmän tarvetta. 

Kotoutumispalveluiden uudistuksessa tehdään jo toinen leikkaus vapaan sivistystyön rahoitukseen tällä hallituskaudella

TEM:ssä toteutettavaan valmistelutyöhön sisältyy suunnitelma rahoituksen kokoamisesta yhteen kanavaan ja säästötavoite, jonka mukaan kotoutumiskoulutuksen rahoitusta vähennetään 15 miljoonaa euroa. Osa vapaan sivistystyön rahoituksesta aiotaan siirtää TEM:lle ja sieltä kunnille työvoimakoulutuksena järjestettävään kotoutumiskoulutukseen. Nykyisin työvoimakoulutuksena toteutettavaa kotoutumiskoulutusta rahoittaa TEM. Vapaan sivistystyön koulutusta rahoittaa osana suomalaista koulutusjärjestelmää OKM. 

Vapaan sivistystyön rahoituksen siirtäminen TEM:n hallinnonalalle olisi käytännössä koulutuksen rahoituksen leikkaamista, joka osuisi erittäin rajusti vapaan sivistystyön oppilaitoksiin. Kotoutumiskoulutuksen uudistuksessa kuntien vastuu kotoutumiskoulutuksen järjestämi-sestä kasvaisi samalla, kun resursseja vähennettäisiin.

Vuonna 2023 työvoimakoulutuksena toteutetun kotoutumiskoulutuksen rahoitus oli 67,4 miljoonaa euroa, osallistujia oli 16 000 ja koulutuksen järjestäjiä 30. Vapaana sivistystyönä toteutetun kotoutumiskoulutuksen vastaavat luvut samana vuonna olivat: rahoitus 16,8 miljoonaa euroa, noin 7000 osallistujaa ja 120 toteuttajaa. Näitä lukuja suhteuttamalla voidaan todeta, että vapaan sivistystyön kotoutumiskoulutukset ovat kustannustehokkaita. Erikokoisten kuntien haasteena on volyymin kasvuun vastaaminen pienemmällä rahoituksella, sekä kotoutujien hyvin moninaisista koulutustaustoista nouseviin osaamistarpeisiin vastaaminen.

Miten turvataan heikoimmassa asemassa olevien osaamistarpeet ja ruotsinkielisen oppilaitos-verkoston kotoutumiskoulutukset? 

Kotoutumis- ja kielitaidon koulutuksissa on otettava huomioon kaikkein heikoimmassa asemassa olevat oppijat, jotka tarvitsevat joustavia koulutusratkaisuja sekä usein myös kertausta. Kotoutumiskoulutuksen ja sen rahoituksen uudistus heijastuu myös ruotsinkieliseen oppilaitosverkostoon. Tällä hetkellä kaikki kaksikieliset kunnat eivät tarjoa kotoutumiskoulutusta ruotsiksi, jolloin vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat kyenneet vastaamaan paikallisiin tarpeisiin ja järjestäneet ruotsinkielistä kotoutumiskoulutusta. Jos osa kansanopistoista ei enää pysty jatkamaan koulutustoimintaansa taloudellisten edellytysten puuttuessa, ruotsinkielisen koulutuksen määrä vähenee merkittävästi monilla alueilla. Tämä vaikuttaisi myös ruotsinkielisten oppivelvollisten koulutustarjontaan ja yleisesti ruotsinkielisten mahdollisuuksiin osallistua elinikäiseen oppimiseen. 


Lisätiedot: Björn Wallén, puheenjohtaja Vapaa Sivistystyö ry, Fritt Bildningsarbete rf
bjorn.wallen@sivistystyo.fi
040-747 88 41  

*) Julkilausuman ovat hyväksyneet Bildningsalliansen rf, Kansanvalistusseura sr, Opintokeskukset ry – Studiecentralerna rf, Suomen Kansanopistoyhdistys ry – Finlands Folkhögskolförening rf, Suomen Kesäyliopistot ry, Urheiluopistojen yhdistys.

Suomessa julkaistaan säännöllisesti erilaisia barometritutkimuksia yhteiskunnallisista aiheista ja toimijoista, ja näiden tutkimusten kautta kartoitetaan nykytilaa uusilla ja ajankohtaisilla tiedoilla. 

Vuosi 2024 on julistettu Sivistyksen teemavuodeksi, kun maan vanhin sivistysjärjestö Kansanvalistusseura täyttää 150 vuotta. Sivistyksen teemavuoden aikana halutaan nostaa esille Sivistysbarometri 2024 -tutkimuksessa erityisesti vapaan sivistystyön yhteiskunnallista tilaa ja tärkeyttä suomalaisten silmin. 

Sivistysbarometri on toteutettu yhdessä E2 Tutkimuksen kanssa, osana E2 Tutkimuksen Manner-Suomen aikuisväestölle suunnattua laajaa ja edustavaa kyselytutkimusta (N=1013). Tule mukaan Sivistysbarometrin julkkareihin - tiedossa on hyvin kiinnostavia tuloksia ja uutta tietoa sivistyksen tilasta.

Tervetuloa Vapaa Sivistystyö ry:n tilaisuuteen!

Aika ja paikka: torstaina 7.11.2024 klo 10-12, Pikku Parlamentin Kansalaisinfo

Aikataulu: 

klo 10 Kahvi- ja teetarjoilu

klo 10.30 Tilaisuuden avaus, VST ry:n puheenjohtaja Björn Wallén.

klo 10.40 E2 Tutkimuksen Karina Jutila esittelee Sivistysbarometri 2024-kyselytutkimuksen keskeisiä tuloksia.

klo 11.10 -11.40 Vaikuttajapaneeli: keskustelua Sivistysbarometrin keskeisistä tuloksista. Karina Jutila, kansanedustajat Mikko Ollikainen (RKP), Eeva-Johanna Eloranta (SDP), Hanna Kosonen (Keskusta) ja Oskari Valtola (Kokoomus). Keskustelun moderaattoreina toimivat VST ry:n varapuheenjohtajat Jaana Nuottanen ja Tytti Pantsar.

klo 11.40 Yleisökeskustelua ja päätös klo 12.

Ilmoittautumiset tilaisuuteen viimeistään ti 5.11.2024 sähköpostiin: toimisto@sivistystyo.fi

Lisätiedot: Björn Wallén, puheenjohtaja bjorn.wallen@sivistystyo.fi

Vapaa Sivistystyö ry kutsuu sinut Poriin SuomiAreenaan keskiviikkona 26.6. klo 13 seuraamaan paneelikeskustelua ”Sivistystyö tulevaisuuden tekijänä”. Keskustelussa pureudutaan sivistyksen merkitykseen ja sivistystyön tulevaisuuden tehtäviin oppimisen, koulutuksen sekä yhteiskunnallisesti demokratian ja yhteiskuntarauhan näkökulmasta. Tule kanssamme pohtimaan, miten oppimisen ja sivistyksen keinoin voidaan edistää hyvää tulevaisuutta kaikille. Keskustelu järjestetään Kaupungintalon pihan lavalla. Lue ohjelmasta lisää täältä: https://www.suomiareena.fi/pori/ohjelma/8EE25EA1-756D-433C-B450-232F3B8EB9F1. 

Tervetuloa tapaamaan meitä myös Kansalaistorille

Tule tapaamaan meitä SuomiAreenan Kansalaistorille 25.-26.6. Kansalaistorilla pääset tutustumaan Vapaan sivistystyön viiden oppilaitosmuodon toimintaan ja ajankohtaisiin kuulumisiin. Löydät meidät Porin Eteläkauppatorilta paikalta nro. 25.

#sivistys #vapaasivistystyö #bildning #SuomiAreena

Vapaan sivistystyön päivät järjestetään 29.-30.8. Helsingin aikuisopistolla teemalla Vapaan sivistystyön monimuotoisuus yhteiskunnallisena voimavarana. Ilmoittautuminen on nyt auennut. Toimithan nopeasti ja ilmoittaudut 16.6. mennessä, jos haluat osallistua yhteiseen iltajuhlaan (ilmoittautuminen jatkuu tämän jälkeen poislukien iltajuhla).

Elokuussa järjestettävä tapahtuma kokoaa alan toimijat pohtimaan vapaan sivistystyön ajankohtaisia kysymyksiä Sivistyksen juhlavuoden hengessä. Tapahtuman teema, “Vapaan sivistystyön monimuotoisuus yhteiskunnallisena voimavarana”, kohtauttaa mennyttä, nykyistä ja tulevaa. Luvassa on monipuolista ohjelmaa luentojen, työpajojen ja keskusteluiden merkeissä. Tervetuloa mukaan jakamaan kokemuksiasi, hakemaan työhösi uusia ideoita ja rakentamaan yhdessä vapaan sivistystyön tulevaisuutta!

Tapahtuma: Vapaan sivistystyön päivät 2024

Teema: Vapaan sivistystyön monimuotoisuus yhteiskunnallisena voimavarana 

Ajankohta ja paikka: 29.–30.8.2024. Päätapahtumapaikkana toimii Helsingin aikuisopisto (Runeberginkatu 22–24, Helsinki).   

Järjestäjät: Aktiivi-Instituutti, aluehallintovirastot, Opintokeskukset ry sekä Vapaa Sivistystyö ry.  

Tapahtuman verkkosivu: https://eventilla.avi.fi/event/eKwo6

Vapaa Sivistystyö ry järjestää osana valtakunnallista Sivistysviikkoa politiikkapaneelin ma 6.5.2024 klo 15-16 etätapahtumana (Teams).

Tämän vuosikymmenen maailmaa riepottelee muun muassa laukkaava ilmastonmuutos, geopolitiikan levottomuuden lisääntyminen sotien myötä sekä viestintäteknologian tekoälyyn nojaavat suuret loikat. Nämä haastavat demokratiaan ja oikeusvaltioon perustuvaa yhteiskuntarauhaa, ja heijastuvat siten myös yhteiskunnalliseen keskustelukulttuuriin. Tule mukaan kuuntelemaan ajankohtaista paneelikeskustelua teemalla

Miten edistää yhteiskunnallista keskustelukulttuuria sivistyksen voimalla?  

Paneelin fasilitaattorina toimii filosofian tohtori Pekka Sauri. Paneelissa mukana myös kansanedustajat Sara Seppänen (PS) ja Nasima Razmyar (SDP), Karina Jutila (E2- tutkimuksen toimitusjohtaja) sekä Björn Wallén (VST ry puheenjohtaja).

Ilmoittautuminen viimeistään pe 3.5.2024 mennessä: https://link.webropolsurveys.com/EP/0FAE90CE4C0BC4BD

Reijo Kela: Hiljainen kansa (1988) Kuva: Björn Wallén

Vapaa Sivistystyö ry:n kannanotto kevään 2024 valtiontalouden kehysriiheen 

Vapaa Sivistystyö ry ja sen sidosryhmät muistuttavat ennen kevään kehysriihtä, että maan hallitus huomioi kansanopistojen, kansalaisopistojen, kesäyliopistojen, opintokeskusten ja liikunnan koulutuskeskusten tärkeät yhteiskunnalliset ja koulutuspoliittiset tehtävät. Tämän vuoden määrärahaleikkaukset (-20,5 M€) heikentävät jo nyt vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaedellytyksiä merkittävällä tavalla. Mahdollisten lisäsäästöjen myötä vapaan sivistystyön kyky vastata lain 1§ mukaiseen tehtävään ”järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta” (1§) vaarantuu merkittävästi. Menosopeutusten lisäyksillä olisi myös merkittäviä kielteisiä vaikutuksia työllisyyteen ja hyvinvointiin.

VST ry:n väkevä viesti on: nyt on vapaan sivistystyön osuus valtiontalouden sopeutustoimien säästötalkoissa tehty.

Hallitusohjelmassa tunnistettuja Suomen keskeisiä haasteita ovat nuorten syrjäytyminen ja pahoinvointi, työttömyys ja toisaalta työvoimapula, koulutustason laskeminen, osaamisvaje, puutteelliset perustaidot, ikääntyminen ja sote-palvelujen kasvava tarve sekä demokratian ja kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuuden varmistaminen.

VST ry korostaa, että vapaan sivistystyön koulutuksissa näihin haasteisiin vastataan proaktiivisesti ja kustannustehokkaasti. Esimerkiksi kotouttaminen ja osaamistason nosto tulevat epäonnistumaan ilman vapaan sivistystyön oppilaitosten maata kattavaa oppilaitosverkostoa ja oppilaitosten ammattimaisen ja osaavaan henkilöstön panostuksia. Valtioneuvosto ja eduskunta ovat ottaneet useita kertoja kantaa siihen, että vapaan sivistystyön oppilaitosten roolia tulee vahvistaa kotoutumisen edistämisessä – nyt on lähdetty valmistelemaan kotoutumista siten, että kotouttava koulutus keskitettäisiin osaksi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaa ja työllisyystoimia.

VST ry:n väkevä viesti on:  kotoutumiskoulutuksen siirtäminen osaksi työllisyyspalveluja kaventaa kokonaisvaltaisen kotoutumisen onnistumista ja hallitusohjelman kehyspäätöksessä esitetty rahoituksen vähentämisellä (-15 M€) veisi vapaan sivistystyön oppilaitoksilta pois tärkeän yhteiskunnallisen tehtävän vastuullisen hoitamisen.  

Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla ja järjestöillä on yhä tärkeämpi tehtävä edistää liikunnallista elämäntapaa ja hyvinvointia kaikenikäisille kansalaisille, ja tässä tehtävässä korostuu lasten ja nuorten liikkuminen. Vapaa sivistystyö vahvistaa tutkitusti sekä yksilöllistä että yhteisöllistä hyvinvointia ja toimii siten myös julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden hyvänä kumppanina koko maassa. Kun sote-uudistuksen rahoja supistetaan, tarvitaan kansalaisia lähellä olevien sivistystyön toimijoiden matalan kynnyksen kohtuuhintaisia ja yhteisöllisiä oppimis- ja toimintaympäristöjä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamiseksi.

VST ry:n väkevä viesti on: vapaan sivistystyön koulutusten myönteisiä liikuntaan ja hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia on nähtävä taloudellisesti kannattavana investointina kehysriihessä.

Taustaksi

Vuoden 2024 europarlamenttivaalit toimitetaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa vaaliajanjaksolla 6.–9.6.2024 - Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 9.6.2024. Vapaa Sivistystyö ry on eurooppalaisen elinikäisen oppimisen ja nonformaalin aikuiskoulutuksen EAEA:n jäsen, ja painottaa vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa kansallisten koulutuspoliittisten näkemysten yhteensopivuutta eurooppalaisen elinikäisen oppimisen koulutuspolitiikan kanssa. Ukrainan vahva tukeminen on linjassa jo ennen europarlamenttivaaleja muuttuneeseen geo- ja turvallisuuspolitiikan tilanteeseen.

VAPAA SIVISTYSTYÖ RY,  EUROVAALITEESIT 2024:

4. Vapaa sivistystyö on vahvasti puolustamassa kansainvälisiä ihmisoikeuksia sekä oikeusvaltion periaatteiden ja demokratian toteutumista Euroopassa. Tässä geopoliittisesti haastavassa tilanteessa turvattomuus lisääntyy ja turvaa haetaan populististen ääriliikkeiden vääristyneistä viesteistä. Desinformaation ja misinformaation mediasodassa on tärkeätä kehittää kansalaisten kriittistä medialukutaitoa ja ylläpitää riippumattomien ja faktaperusteisten tiedontuottajien asemaa Suomessa ja muualla maailmassa.

SVENSKA:

Bakgrund

Europaparlamentsvalet förrättas i alla medlemsstater under tidsperioden 6–9.6.2024 - i Finland är valdagen söndagen den 9 juni 2024. Fritt Bildningsarbete rf är medlem i EAEA, som är en europeisk takorganisation för livslångt lärande och nonformell vuxenutbildning, betonar i årets Europaparlamentsval förenligheten mellan de nationella utbildningspolitiska synsätten och den europeiska utbildningspolitiken för livslångt lärande. Det starka stödet till Ukraina är i linje med det föränderliga geo- och säkerhetspolitiska läget före valet.

FRITT BILDNINGSARBETE RF, EUROPAVALTESER 2024:

Vapaan sivistystyön päivät on valtakunnallinen alan toimijat yhteen kokoava tapahtuma, joka järjestetään kerran vuodessa. Elokuussa järjestettävä tapahtuma kokoaa toimijat pohtimaan vapaan sivistystyön ajankohtaisia kysymyksiä Sivistyksen juhlavuoden hengessä. Tapahtuman teema, “Vapaan sivistystyön monimuotoisuus yhteiskunnallisena voimavarana”, kohtauttaa mennyttä, nykyistä ja tulevaa. Luvassa on monipuolista ohjelmaa luentojen, työpajojen ja keskusteluiden merkeissä. Tule mukaan jakamaan kokemuksiasi, hakemaan työhösi uusia ideoita ja rakentamaan yhdessä vapaan sivistystyön tulevaisuutta! 

Teema: Vapaan sivistystyön monimuotoisuus yhteiskunnallisena voimavarana

Ajankohta ja paikka: 29.–30.8.2024. Päätapahtumapaikkana toimii Helsingin aikuisopisto (Runeberginkatu 22–24, Helsinki). 

Järjestäjät: Päivien järjestelyistä vastaavat Aktiivi-Instituutti, aluehallintovirastot, Opintokeskukset ry sekä Vapaa Sivistystyö ry. 

Työpajakutsu: Kutsumme vapaan sivistystyön toimijoita pitämään työpajoja. Työpaja voi liittyä päivien teemaan tai muilla tavoin vapaan sivistystyön aiheisiin ja toimintaan. Sisällöltään työpaja saa mielellään olla keskusteleva, liikuttava tai luova. 

Työpajaehdotuksen tulee sisältää 

• Työpajan nimi 
• Lyhyt työpajan kuvaus (max. 250 sanaa) 
• Tieto siitä, millä kielillä työpajaan voi osallistua (suomi, ruotsi, englanti, muu) 
• Työpajan vastuuhenkilöiden nimet ja organisaatiot. 
• (Mahdolliset toiveet järjestäjille.) 

Jätä työpajaehdotus 31.3.24 mennessä täyttämällä lomake osoitteessa https://forms.office.com/e/CXv28RPPgA 

Ilmoitamme työpajan hyväksymisestä 15.4.24 mennessä. Työpajojen määrä on rajattu. 

Ilmoittautuminen Vapaan sivistystyön päiville avataan toukokuussa. 

Hyvää Sivistyksen teemavuotta ja tervetuloa mukaan Vapaan sivistystyön päiville 2024!

Tiedotetta saa jakaa vapaasti eteenpäin.

Työmarkkina- ja koulutusalan järjestöt vaativat maan hallitusta perääntymään kaavailluista leikkauksista, jotka koskisivat kansanopistoja, kansalaisopistoja, kesäyliopistoja, opintokeskuksia ja liikunnan koulutuskeskuksia. Toteutuessaan leikkaukset vaarantaisivat oppilaitosverkoston kattavuuden. 

Hallitusohjelmassa kohdennetaan 25 miljoonan euron säästöt vapaan sivistystyön oppilaitoksiin, jotka järjestävät koulutusta kaikille suomalaisille. Alan rahoitus on yhteensä noin 180 miljoonaa euroa, eli rahoituksen vähennys olisi peräti 14 prosenttia. 

Erityisen rankasti kohdeltaisiin kesäyliopistoja ja opintokeskuksia, joihin kaavaillut leikkaukset olisivat jopa 40 prosenttia oppilaitosten koko rahoituksesta. 

Vapaan sivistystyön sektorilla toimii 291 oppilaitosta, jotka järjestivät 81 000 koulutusta 1,1 miljoonalle suomalaiselle esimerkiksi vuonna 2021.  

Järjestöt vaativat hallitusta peräytymään leikkaussuunnitelmistaan syksyn budjettiriihessä. Säästöt vaarantaisivat kattavan ja monipuolisen oppilaitosten verkoston sekä sen lakisääteisten tehtävien hoitamisen. Opiskelijoilta perittävien maksujen korotuksilla ei voida kattaa julkisen rahoituksen nopeaa supistumista. 

Oppilaitosverkosto kaventuisi ja kattavat koulutuspalvelut häviäisivät varsinkin pienistä kunnista. Rahoitusleikkaukset vaarantaisivat suomalaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen. Työikäisten opiskelu vaikeutuisi monilla paikkakunnilla. Kuntien mahdollisuudet edistää kuntalaisten hyvinvointia ja osaamista vaikeutuisivat. Järjestötoimijoiden ja vapaaehtoisten koulutus vähenisi ja osaava kansalaisyhteiskunta rapautuisi. 

Leikkaukset heikentäisivät myös opetushenkilökunnan sekä hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön työllisyyttä koko Suomessa, sillä 25 miljoonan leikkaus on suunniteltu tulemaan voimaan täysimääräisesti heti 2024 vuodesta lähtien. Tämä ei mahdollista hallittua rakenteellista kehittämistä. Henkilöstön palkat ovat tilojen ja materiaalien ohella suurin menoerä. 

Hallitusohjelmassa tunnistettuja Suomen keskeisiä haasteita ovat nuorten syrjäytyminen ja pahoinvointi, työttömyys ja toisaalta työvoimapula, koulutustason laskeminen, osaamisvaje, puutteelliset perustaidot, ikääntyminen ja sote-palvelujen kasvava tarve sekä demokratian vahvistaminen ja kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuuden varmistaminen.  

Järjestöt korostavat, että vapaan sivistystyön koulutuksissa näihin haasteisiin vastataan hyvin ja kustannustehokkaasti. Kaavaillut rahoitusleikkaukset vaarantaisivat hallituksen itse asettamien tavoitteiden saavuttamisen ja heikentävät sivistyksellisten oikeuksien toteutumista kaikille kansalaisille. 

ALLEKIRJOITUKSET:

Aikuisopettajien liitto AKOL  

Akava  

Bildningsalliansen  

Finlands svenska lärarförbund FSL  

Kansalaisopistojen Liitto KOL  

Suomen Kansanopistoyhdistys ry 

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ  

Opintokeskukset ry  

Sivistystyönantajat  

STTK  

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK  

Suomen kesäyliopistot ry  

Vapaa Sivistystyö ry, Fritt Bildningsarbete rf

Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2023 järjetetään Vaasassa 24.-25.8. teemalla "Villejä ja vihreitä sivistyssiirtymiä".

Ohjelmaan voi tutustua tapahtuman verkkosivulla: https://avi.fi/tapahtuma/-/c/1308559​.

Ilmoittautuminen päättyy 17.8., mutta ole yhteydessä järjestäjiin, mikäli haluat vielä liittyä mukaan. Mukana myös striimattua ohjelmaa ja mahdollisuus etäosallistumiseen. Etäosallistujat saavat osallistumislinkin ilmoittauduttuaan tapahtumaan. 

Tervetuloa mukaan!

Sivistystyön Vapaus ja Vastuu (SVV) -ohjelman koordinaattoriksi on valittu KM, väitöskirjatutkija Jenni Pätäri. Pätäri valittiin tehtävään 14 hakijan joukosta vapaan sivistystyön tutkimuksen ja toimintakenttien vuorovaikutuksen vankalla tuntemuksellaan. Hän on toiminut keväällä SVV-ohjelman viestintäkoordinaattorina (40 %) ja aikaisemmin osa-aikaisena SVV-koordinaattorina (ks. myös Vapaa sivistystyön eilen, tänään ja huomenna, toim. Pätäri, Teräsahde, Harju, Manninen & Heikkinen 2019).

SVV-ohjelman tarkoituksena on vapaan sivistystyön tutkimuksen ja koulutuksen vahvistaminen, alan tutkijoiden ja toimijoiden vuorovaikutuksen vahvistaminen sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Koordinaattori työskentelee näiden tehtävien edistämiseksi yhteistyössä SVV-verkoston ja muiden vapaan sivistystyön toimijoiden kanssa. Koordinaattorin tavoittaa sähköpostitse osoitteesta jenni.patari(at)sivistystyo.fi. Vapaa Sivistystyö ry vastaa SVV-ohjelman koordinoinnista. 

Tervetuloa avoimeen opintopiiriin demokratiakasvatuksen haasteista! Kriisiytyvässä maailmassa on syytä keskustella demokratiakasvatuksen haasteista, jotka nousevat eri suunnilta hybridisodankäynnistä someilmaston kärjistymiseen kaikkialla maailmassa, myös ns. liberaaleissa demokratioissa. Sivistyksen rooleihin on perinteisesti liitetty valistuneen kansalaiskeskustelun ihanne - mutta pelikenttä on muuttunut. Opintopiirin teemaan alustaa demokratiakasvatuksen filosofiaa tutkiva Anniina Leiviskä, ja opintopiirin fasilitaattorina toimii Vapaa Sivistystyö ry:n puheenjohtaja Björn Wallén. Opintopiiri järjestetään Teamsin välityksellä maanantaina 8.5.2023 klo 18-19.30, osallistuminen on maksutonta ja ilmoittautuminen tapahtuu sähköpostitse viimeistään torstaina 4.5.2023 osoitteesen toimisto@sivistystyo.fi 

Anniina Leiviskä työskentelee apulaisprofessorina Oulun yliopistossa Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa ja on Helsingin yliopiston kasvatusfilosofian dosentti. Hän johtaa tällä hetkellä Koneen säätiön rahoittamaa tutkimushanketta ”Demokratiakasvatus ja poliittinen polarisaatio globaalien kriisien aikakaudella” (https://www.helsinki.fi/fi/projektit/demokratiakasvatus-ja-poliittinen-polarisaatio-globaalien-kriisien-aikakaudella). Leiviskä on tutkinut demokratiaa ja demokratiakasvatusta filosofisista ja kasvatusfilosofisista näkökulmista sekä perehtynyt demokratian ja demokratiakasvatuksen ajankohtaisiin haasteisiin nyky-yhteiskuntien poliittisten ilmiöiden, kuten poliittisen polarisaation ja populismin, näkökulmista. Lisäksi Leiviskä on tarkastellut myös kasvatuksen ja koulutuksen oikeudenmukaisuuden kysymyksiä.

Vapaa Sivistystyö ry:n puheenjohtaja Björn Wallén kirjoittaa verkkoteoksessaan Syväsivistys (2021) seuraavasti:

"Aktiivista ja demokraattista kansalaiskasvatusta on syytä edelleen edistää keskustellen, mutta 2020-luvun polarisoivan planetaarisen kehityksen myötä ’valistunut ja sivistynyt’ kansalaiskeskustelu loistaa monin paikoin poissaolollaan, ja liberaalin demokratian perusteita kyseenalaistetaan identiteettipolitiikan vipuvarsien kautta.

Uudet vaihtoehtoiset demokratiakasvatuksen teoriat ovat myös nousseet esille politiikan ja kansalaiskasvatuksen kentällä toteamalla deliberatiivisten demokratiamallien riittämättömyyttä selittämään polarisaatiokehitystä kansallisesti ja globaalisti. Lakaistaanko piilevät konfliktit ja jännitteet maton alle ’valistuneen ja sivistyneen’ kansalaiskeskustelun ihannemallissa? Miten selitetään deliberaatiossa esiintyvät erilaiset valta-asetelmat – keskusteluja kun ei käydä yhdenvertaisesti?

Viime vuosina on politiikan ja kansalaiskasvatuksen tutkimus tuonut esille erilaiset teoriat, joilla pyritään tuomaan julki yhteiskunnassa kytevät konfliktit:

→ agonistiset teoriat tuovat julki konfliktien osapuolia avoimien debattien tai väittelyiden muodossa, joilla pyritään kesyttämään konfliktien kehittymistä...

→ ...antagonistiseen vastakkainasetteluun, asemasodan tilanteeseen jossa ’keskustelu’ on jämähtänyt juoksuhautoihin ilman ratkaisua."

Ratkaisuksi tarjotaan uuden kunnioittavan kansalaiskeskustelukulttuurin edistämistä esim. Erätauko-dialogien muodossa. Avoimessa opintopiirissä keskustelemme demokratiakasvatuksen haasteista ja ratkaisukeskeisen sivistyspedagogiikan mahdollisuuksista. Kaikille ilmoittatuneille lähetetään aineistoja aiheesta etukäteen - Tervetuloa mukaan! #sivistysviikko #SivistysDemokratianDynamo #arjensivistystekoni

Vuoden 2023 Sivistysviikko järjestetään 8.–14.5.2023. Teemana on Sivistys – demokratian dynamo!
#sivistysviikko #SivistysDemokratianDynamo #arjensivistystekoni 

Sivistys on hyvin arkista ja käytännöllistä: se on kunnioittavaa suhtautumista muihin, uteliaisuutta uuden oppimiseen sekä toimintaa yhteisen hyvän eteen. Sivistys on kasvamista ja elämistä kestävästi, sopusoinnussa luonnon ja muiden ihmisten kanssa.

Sivistys antaa meille virtaa toimia vastakkainasettelua ja antidemokraattisia voimia vastaan. Sivistys on demokratian dynamo!

Harrastaminen paikallisyhteisöissä ja osallistuminen yhdistystoimintaan on monille tapa harjoitella kansalaistaitoja, kokea osallisuutta ja ilmaista omaa toimijuutta. Opiskelu vapaan sivistystyön oppilaitoksissa on itsessään arjen demokratiaa: se rohkaisee ihmisiä osallisuuteen ja vaikuttamiseen painottamalla vertaisoppimista, luovuutta ja jokaisen ihmisen arvoa ja potentiaalia.

Toimitko esimerkiksi yhdistyksissä, harrastusryhmässä tai vapaan sivistystyön oppilaitoksessa? Lähde yhteisösi kanssa mukaan Sivistysviikkoon! Voit tuoda tekemäänne hienoa sivistystyötä näkyviin toteuttamalla tapahtuman, järjestämällä dialogin tai osallistumalla somekampanjaan. Tapahtumasi saa näkyvyyttä Sivistysviikon verkkosivulla ja saat käyttöön valmiit materiaalit viestinnän tueksi.

Sivistys on demokratian dynamo, tehdään se näkyväksi yhdessä! Ks. linkki: www.sivistysviikko.fi

Taustaksi:

Sivistysviikko-tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2022. Tapahtumaviikon koordinaatiovastuu kiertää vuosittain, vuoden 2023 koordinoiva järjestö on Sivistysliitto Kansalaisfoorumi. 

Sivistysviikon aikana järjestetään monenlaisia tapahtumia, jotka julkaistaan tällä verkkosivulla kevään aikana. Tarkat tapahtumatiedot löytyvät järjestäjien sivuilta. Sivistysviikkoa voi seurata somessa tunnisteella #sivistysviikko

Sivistysviikon toteuttavassa järjestäjäverkostossa ovat mukana Kvs-säätiö, Fingo ry, Kansalaisfoorumi, Opintokeskus Sivis, Svenska Folkskolans Vänner ja Vapaa Sivistystyö ry.

Osallistu keskusteluun tunnisteilla #sivistysviikko #SivistysDemokratianDynamo #arjensivistystekoni 

Introduction - download the publication from: FAEA - Roadmap for Popular Adult Education 2030 final.pdf

The current decade has begun with a lot of reasons for concern: a pandemic, accelerating climate change, economic polarisation, Russia’s war in Ukraine, and the challenges to Western democracy are just a few examples of the many factors making the future unpredictable. There is reason to be worried as problems are accumulating, and fear and insecurity take hold of the mind.

‘Popular adult education is a historical phenomenon whose Finnish variation and implementation has placed Finland on the world map as part of the Nordics and Europe.’ This is a freely translated quote from the strategy #VST22 of Finnish Adult Education Association (FAEA), that assertively emphasizes ecosocial Bildung as the symbol and commitment of the 2020s. This demonstrates the long and impactful arc of non-formal and popular adult education evolution in Finland, as part of a wider phenomenon. The question is: how will this arc of development continue?

Modern strategy work is no longer linear, it doesn’t follow the logic of production lines and obvious cause-and-effect relationships. In the strategy #VST22 clear distance was taken from that type of outdated thinking:

‘We are living in a world where everything affects everything. The ecosystem thinking is a guiding principle of the 2020s in politics, finance, and in the merging learning environments of the popular adult education. In the educational narrative, the term “ecosystem” is now linked, not only to natural ecosystems but also to digital transformation that creates seamless ecosystems as part of lifelong learning and employment services in Finland. FAEA is asking whether all citizens have equal opportunities to be part of the ecosystem of continuous and lifelong education?

In educational policy, a strong transition from degree-based to competence-based policies is taking place. This gives popular adult education an opportunity to influence on how it will appear on the renewed map of the education system. The roadmap is seeking an answer to this key question, relying on value-based education policy, where popular adult education is seen as a platform for lifelong learning.

The roadmap of Finnish popular adult education is aiming for this ambitious goal in education policy on three in-twined paths of change: ecosocially sustainable, recognized and validated, and flexible and emergent popular adult education.

https://peda.net/yhdistykset/vst/vst/strategia?session-tdid=1393a88b-7b60-44b4-91c5-33e9d4432b96

"Sivistystä voi nähdä kärpäsen tavoin fasettimaisesti, monikulmaisesti, eikä vain dualistisesti, binääriä logiikkaa käyttämällä. Dualismi ja binäärisyys näyttäytyvät esimerkiksi luonnon ja kulttuurin absoluuttisena rajanvetona, sivistyksen valon ja pimeyden vastakkainasetteluna, hengen viljelyn monoliittina tai tyhjiönä. Tekoäly perustuu kokonaan binäärisyyteen, eli binäärikoodin nollien ja ykkösten loputtomiin sarjoihin 01010011100011001010…

Syväsivistyksessä ihmisen aistit heräävät näkemään sateenkaaren värit, maistelemaan luovan kulttuurin mausteita sekä kokemaan jatkuvaa ihmettelyä maailmankaikkeudessa.

Ihmettelystä puheen ollen - sanalla on ainakin kaksi merkitystä, jotka sulautuvat yhteen: Kyseenalaistan, siis olen. Koen ihmeitä, siis olen. Ihmettelen, siis olen.

Jos satunnainen lukija ihmettelee, miksi esitän kysymyksiä jokaikisessä luvussa, mutta en anna niihin tarkkoja vastauksia, tämä johtuu omasta jatkuvasta ihmettelystäni. Jos tämä subjektiivinen vastaus ei lukijalle kelpaa, viittaan filosofiseen menetelmään.

Kun nuorena opettajana toimin Lärkkulla-stiftelsens folkakademin yhteiskunnallisten aineiden ja filosofian opettajana, kerroin opiskelijoille: filosofi etsii mahdollisimman täydellisiä kysymyksiä, ei välttämättä täydellisiä vastauksia. Jokainen päivä voi tarjota vastauksia edellispäivän kysymyksiin, sillä koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu huomenna - kaikki on mahdollista. Tämä oli filosofi Arne Naessilta lainaamani ajatus.

Tervetuloa mukaan ihmettelemään kanssani – emme ole yksin."

Linkit Syväsivistys-teokseen, joka on vapaasti käytettävissä Creatice Commins 4.0 - lisenssin ehdoilla:

VST:n tutkimusjulkaisut & pamfletit pdf-tiedosto: https://peda.net/yhdistykset/vst/kehitt%C3%A4minen2/julkaisut-luonnos/tjpl?session-tdid=781d165a-b8c6-447e-9605-a090d6129071

Issuu-selainversio: https://issuu.com/vapaasivistystyo/docs/vst_syvasivistys_101121_issuu

Tervetuloa Vapaa Sivistystyö ry:n foorumiin, jonka teema linkittyy vahvasti vapaan sivistystyön arvomaailmaan ja ajankohtaisiin planetaarisiin ilmiöihin. Mukana alustamassa ovat seuraavat keynote-puhujat:

Professori Nimrod Aloni, Kibbutzim College (Israel) alustaa teemalla Essential Competences based on Ecohumanism. Hän puhuu sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden ydintaidoista, jotka kumpuavat ekohumanismin ajattelusta käytännön yhteisöllisenä toimintana.

Erikoistutkija Eeva K. Kallio, joka on dosentti Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa, Aikuisen ajattelun kehityksen ja viisauden tutkija, alustaa teemalla Viisaus ja sivistys: kasvatusta, itsekasvatusta, oppimista?

Kokemusasiantuntija Björn Wallén, puheenjohtaja Vapaa Sivistystyö, alustaa teemalla  Syväsivistyksen elävän vuorovaikutuksen suunta ja sädekehä, jossa hän pohtii vapaan sivistystyön ydinkysymyksiä tällä vuosikymmenellä.

Foorumi järjestetään etänä Teamsyhteydellä, ja on samalla Syväsivistys-verkkojulkaisun julkistamistilaisuus.

Ilmoittaudu viimeistään torstaina 11.11.2021 sähköpostitse: toimisto@sivistystyo.fi  jonka jälkeen saat Teamslinkin kokoukseen ja suoran linkin Syväsivistys-verkkojulkaisuun!

Tilaisuus on vapaa ja maksuton kaikille kiinnostuneille. Lisätietoja antaa Vapaa Sivistystyö ry:n puheenjohtaja Björn Wallén, bjorn.wallen@sivistystyo.fi

1. Vapaa sivistystyö on tutkitusti kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjä.

Covid19-pandemia on kuormittanut suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää, ja on samalla luonut paineita jokaisen kansalaisen henkiselle ja fyysiselle jaksamiselle, kun erilaiset paikalliset ja alueelliset rajoitukset on otettu käyttöön. Eristyksen mukaantuoma yksinäisyys on heikentänyt erityisesti haavoittuvien ryhmien mielialaa ja jaksamista. Samalla on erilaiset vapaaehtoistyön ja harrastamisen paikkoja jouduttu karsimaan tai kokonaan sulkemaan määräajaksi esim. kulttuurin, liikunnan ja järjestötoiminnan osalta vapaassa sivistystyössä.

Kun pandemiasta johtuvat rajoitukset hellittävät, on suuri riski että koronan aikainen polarisaatio-kehitys kulminoituu osallistumisen suhteen, ja vain hyvinvoivat aktiiviset kansalaiset jatkavat opiskelu-polullaan. Vapaa sivistystyö pyrkii madaltamaan osallistumisen kynnystä paikallistasolla, jotta kaikilla olisi mahdollisuuksia käydä kursseilla omien kykyjensä mukaan.

2. Vapaan sivistystyö edistää kestävää kehitystä ja paikallisdemokratiaa

Maailman viheliäät haasteet ja ilmiöt ulottuvat myös Suomen kuntiin – tämä ollaan viimeistään opittu Covid19-pandemian aikana. Opetus johtaa myös tarpeeseen rakentaa ihmisten muutoskyvykkyyttä eli resilienssiä vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Tätä muutoskyvykkyyttä tarvitaan paikallisesti, kun esim. kestävän kehityksen Agenda 2030-ohjelmaa sovelletaan oppilaitoksissa. Uudistavan oppimisen avulla oppijat voimaantuvat vaikuttamaan vapaaehtoistyössä ja muutenkin toimimaan yhteisen hyvän eteen äänestämällä kuntavaaleissa 2021. 

3. Jatkuvan oppimisen uudistuksessa vapaa sivistystyö luo laaja-alaista osaamista

Jatkuvan oppimisen uudistuksen linjauksissa todetaan, että tunnistetaan ja tunnustetaan työssä ja muutoin hankittua osaamista. Työelämässä, ja muilla elämänalueilla, ihminen käyttää kaikki olemassa olevat kyvyt ja taidot kokonaisvaltaisesti elinikäisen oppimisen polullaan – tässä voidaan puhua sivistyspääomasta. Työelämä ja vapaa sivistystyö eivät elä eri siiloissa oppijan/työntekijän arjessa, mutta suomalainen koulutusjärjestelmä on edelleen siiloutunut tutkinto- ja muuhun koulutukseen.

Vapaa sivistystyö luo laaja-alaista osaamista joka kertyy omaehtoisesti, oppijan omilla ehdoilla. Vapaassa sivistystyössä tapahtuu oppijan osaamistoiveiden ja oppilaitoksen tarjonnan kohtaanto – työn, elämän ja osaamisen liitto jolla on merkitystä paikallisesti.

4. Vapaan sivistystyön taloudellinen kantokyky on turvattava exit-korona-vaiheessa

Kunta- ja aluetasolla on lyhytnäköistä leikata sivistyksen ja koulutuksen resursseja tilanteessa, kun koronasta elpyminen vaatii juuri kohdennetuja toimia asukkaiden sosiaalisen, hyvinvointi- ja osaamispääoman parantamiseksi kriisin jälkeen. Vapaa sivistystyö pystyy tuottamaan nämä hyödyt edullisesti, tehokkaasti ja osallistavasti matalan kynnyksen periaatteella esim. nuorille, aikuisille ja maahanmuuttajille.

Kunta- ja aluetasolla on nähtävä vapaan sivistystyön laaja oppilaitosverkosto sekä ennakoivana investointina että koulutus- ja sivistystoiminnan saavutettavuuden takaajana, tilanteessa jossa väestön ikääntyminen ja muuttoliike kasvukeskuksiin johtavat alueiden eriarvoistumiseen 2020-luvulta eteenpäin.

Moduuli 1: Teams-kokous 26.1.2021. Ekososiaalisen syväsivivistyksen henkilökohtainen perehdytys ja taustamateriaalin keruu. Osallistujat jakavat flipped learning-tyyppisesti materiaalia ekososiaalisen syväsivistyksen sekä planetaarisen oppimisen henkilökohtaiselle perehtymiselle ja kokemuspohjaiselle tiedostamiselle. Tammikuu 2021. (0,5 op)

Moduuli 2: Kick-off seminaari 17.2.2021, jossa syväsivistyksen ja planetaarisen pedagogiikan teemaluennot sekä teemoihin perehdytystä Insight-työskentelyn avulla ja flipattujen aineistojen pohjalta. Ekososiaalisen syväsivistyksen indikaattoorit, osaamiskokonaisuuksien kriteeristöjen hahmottelua, vertaisryhmien organisointi ja tehtävien prosessikuvaukset. Helmikuu 2021. (1 op)

Moduuli 3: Verkkopohjainen vertaisryhmätyöskentely jonka tavoitteena on osaamis-kokonaisuuksien kriteeristön ja konseptoinnin prosessinomaista valmistelua Moduuli 2-teemojen pohjalta. Maaliskuu 2021. (0,5 op)

Moduuli 4: Täydennyskoulutukseen liittyvän Lukutehtävä jonka perusteella vertaisryhmät toteuttavat Teams-lukupiirin tai aiheeseen liittyvän podcast-keskustelun. Webinaari jatkuvan oppimisen osaamisperustaisesta konseptoinnista. Huhtikuu 2021. (0,5 op)

Monimuoto-opintoina järjestettävä opintokokonaisuus perehdyttää opiskelijat vapaan sivistystyön käytännön kenttään, sivistyspedagogiikan perinteeseen ja nykymuotoihin.

Koulutus on tarkoitettu vapaan sivistystyön oppilaitosten työntekijöille sekä kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden maisteriopiskelijoille.

Lue lisää koulutusesitteestä ja verkkosivuilta:

Koulutusesite
​vapaan_sivistystyon_virtauksia_esite.pdf​

Verkkosivut
https://projects.tuni.fi/vstvirtauksia/

Valitettavasti webinaari peruuntui teknisten ongelmien takia.

Lisätietoja: elinkeinopoliittinen asiantuntija, Jussi-Pekka Rode, Sivistystyönantajat, jussi-pekka.rode@sivista.fi, 040 1686836.

Sivistystyönantajien verkkosivulta löytyy kootusti ohjeita ja tilannetietoa:
https://www.sivista.fi/uutiset/koronatilanteesta-kootusti-ohjeita-ja-tilannetietoa/

Opetushallitus
Koronaviruksen vaikutukset valtionosuustoimintaan (OPH)

Opetus- ja kulttuuriministeriö
https://bit.ly/2J1k2Hl

VST ry on yhteisjärjestö joka edistää aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystön policy-tason teemoja Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopassa, unohtamatta globaalikasvatusta. VST ry  on EAEA:n (European Association for the Education of Adults www.eaea.org ) jäsen. EU-vaalit pidetään 26.5.2019 ja Suomen EU-puheenjohtajakausi alkaa 7/2019.


 VST ry nostaa esille seuraavat kärkiteemat:

1. Vapaa sivistystyö edistää Agenda 2030-ohjelman toimeenpanoa Euroopassa 

Ilmastonmuutos, maailman muuttoliikkeet, eriarvoistava globaali talouskehitys, nouseva populismi ja rasismi ovat globaalitason ilmiöitä joihin pitää reagoida kaikilla politiikan tasoilla. Eurovaalit ja sen jälkeen Suomen EU-puheenjohtajuuskausi antavat Suomelle tilaisuuden luoda kestävän kehityksen politiikkaa elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Vuodesta 2016 Suomi on sitoutunut YK:n Agenda 2030-ohjelman kestävän kehityksen tavoitteisiin jotka tarjoavat oivan opetussuunnitelman globaalikansalaisuuden koulutukselle (global citizenship education). Suomen pj-kauden aikana järjestetään global citizenship education-seminaari Helsingissä jossa VST on mukana.

• VST ry toteaa että, globaalit ilmiöt ja haasteet vaativat kestävää kehitystä edistävää uudistavaa oppimista ja globaalikasvatusta – EU:n pitää olla ilmastonmuutoksen, populismin ja eriarvoisuuden torjumisen kärkipäässä Agenda 2030-ohjelman avulla unionin eri jäsenmaissa.

VST ry yhtyy EAEA:n Manifesto for Adult Learning* (2/2019) – manifestin yhdeksään teemaan, joilla VST ja muut EAEA-järjestöt vaikuttavat EU-tason elinikäisen oppimisen politiikkaan: Aktiivinen kansalaisuus ja demokratia, Terveys ja hyvinvointi, Elämäntaitoja yksilöille, Sosiaalinen yhteen-kuuluvuus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo, Työ ja työpaikat, Digitalisaatio, Maahanmuutto ja väestörakenteen muutos, Kestävä kehitys, sekä Eurooppalainen ja kansainvälinen politiikka.

• VST ry toteaa, että elinikäisellä oppimisella on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia elämänpolitiikan eri alueille, joilla rakennetaan 2020-luvun uutta eurooppalaista sivistystä.
• Elinikäinen oppiminen tulee nostaa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteemaaksi.

Uuden ohjelmakauden Erasmus+ ohjelma käsitellään Suomen pj-kauden aikana. Jotta yllä olevat policy-tason sisällöt pystytään toteuttamaan kestävään suuntaan, tarvitaan kokonaisvaltaista ja vaikuttavaa otetta Erasmus + ohjelman toteutumiselle.

• VST ry toteaa, että Erasmus+ ohjelman taloudelliset panostukset pitää nähdä investointina jossa oppilaitokset, kansalaisjärjestöt ja muut elinikäisen oppimisen tahot verkostoituvat luoden pohjaa sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävän kehityksen edistämiselle.
• EU:n toimintapolitiikan ja rahoituksen tulee tukea osaamisen kehittämistä ja uudistumista elinikäisen oppimisen keinoin.

*) linkki Manifeston englanninkieliseen alkuperäistekstiin: 

https://eaea.org/our-work/influencing-policy/manifesto-for-adult-learning-in-the-21st-century/

http://www.vapausjavastuu.fi/julkaisutiedote/