Vapaan sivistystyön tiekartta 2030

Vapaan sivistystyön tiekartta 2030 - Vägkarta för fri bildning 2030

Vapaan sivistystyön tiekartta 2030 on 2020-luvun sivistystyön suunnannäyttäjä kolmen muutospolun kautta - ekososiaalisesti kestävä, tunnistettu ja tunnustettu, sekä ketterästi kehkeytyvä sivistystyö. Koko tiekartta on vapaasti ladattavissa ja luettavissa pdf-tiedostona:
Vägkarta för fri bildning 2030, se nedan.

Vapaan sivistystyön tiekartta 2030 final.pdf

Intro

Nykyinen vuosikymmen on alkanut varsin synkissä merkeissä – globaali viruspandemia, laukkaava ilmastonmuutos, talouspoliittinen polarisaatio, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja länsimaisen demokratian haasteet ovat vain osa tulevaisuuden ennustamattomuuden pitkää listaa. Syytä huoleen on kun ongelmat kasautuvat, ihmisten turvattomuus lisääntyy ja pelko valtaa mieltä.

”Vapaa sivistystyö on historiallinen ilmiö, jonka suomalainen ilmentymä ja toteutus on sijoittanut Suomen maailmankartalle osana Pohjolaa ja Eurooppaa.” Näin lausutaan Vapaa Sivistystyö ry:n nykyisessä #VST22-strategiassa varsin ponnekkaasti, samalla nostaen ekososiaalisen sivistyksen 2020-luvun tunnustukseksi ja sitoumukseksi. Tässä nähdään suomalaisen kansanvalistus- ja sivistystyön pitkää ja vaikuttavaa kaarta yhteiskunnassamme osana jotain laajempaa ilmiötä. Kysymys kuuluu: miten tämä pitkä kaari jatkuu?

Strategiatyötä ei nykymaailmassa enää pysty tekemään lineaarisesti, seuraamalla teollisuuden tuotantolinjojen logiikkaa tai noudattamalla rautalangalla väännettyjen syy-seuraussuhteita. #VST22-strategiassa pyrittiin jo tekemään tähän pesäeroa:

”Elämme maailmassa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ekosysteeminen ajattelu on läpileikkaava periaate 2020-luvun politiikassa, taloudessa ja sivistyksen sulautuvissa oppimisympäristöissä.” Yleiseen koulutuspuheeseen ”ekosysteemi” on luonnon ekosysteemien ohella linkitetty myös digisiirtymään, jonka luomat saumattomat ekosysteemit ovat esimerkiksi osana jatkuvan oppimisen ja työllistymisen palvelutarjontaa Suomessa. Vapaa sivistystyö kysyy: onko kaikilla kansalaisilla yhdenvertaiset mahdollisuudet tulla osallisiksi jatkuvan ja elinikäisen oppimisen ekosysteemiä?

Koulutuspolitiikassa eletään vahvaa murrosta, kun siirrytään tutkintoperusteisesta politiikasta osaamisperusteiseen koulutuspolitiikkaan. Vapaalla sivistystyöllä on tässä oma etsikkoaikansa – miten vapaa sivistystyö näyttäytyy, kun koulutusjärjestelmän karttaa päivitetään uudestaan? Tähän tuhannen taalan kysymykseen ajankohtainen tiekartta etsii vastausta, jonka lähtökohtana on arvoperusteinen koulutuspolitiikka, jossa sivistys nähdään elinikäisen oppimisen alustana.

Tässä kohtaa on tärkeätä avata tiekartan syntyprosessia. VST ry:n hallitus on viimeisten vuosien aikana pitänyt erilaisia keskustelevia työpajoja vapaan sivistystyön rahoituksesta, tutkimuksesta ja tilastoinnista, identiteetistä, kestävästä kehityksestä, hyvinvoinnista, koulutuspolitiikasta sekä kulttuuri- ja kansalaiskasvatuksesta. Keskustelujen punaisen langan kehrääjänä on useimmiten toiminut sama, ikuinen kysymys: miten vapaaseen sivistystyöhön saadaan yhdessä lisää vaikuttavuutta ja näkyvyyttä?

Kun VST ry:n edeltäjä Vapaan Sivistystyön Yhteisjärjestö (VSY) täytti 40 vuotta, julkaistiin Kansanvalistusseuran kautta historiikki nimeltään Paperitiikeri vai todellinen vaikuttaja.[i] Kirjoittaja Timo Mikkilä toteaa loppukaneetissa: ”Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö on ollut keskeinen vapaan sivistystyön ja aikuiskoulutuksen yhteiskoordinoija ja vaikuttaja. Sen tehtävä on ollut tärkeä. Pelkkä paperitiikeri yhteisjärjestö ei tuottamastaan valtavasta paperimäärästä huolimatta ole ollut.”

Vaikka paperitiikeri on tehnyt digiloikan ja siirtynyt verkkoon, on vielä pitkä matka tiikerin ketterään liikkumiseen luontaisessa ekosysteemissä. Vapaan sivistystyön tiekartta tähtää kuitenkin tähän kunnianhimoiseen tavoitteeseen kolmen toisiinsa kietoutuneiden muutospolkujen avulla – ekososiaalisesti kestävä, tunnistettu ja tunnustettu sekä ketterästi kehkeytyvä vapaa sivistystyö.

 

[i] Timo Mikkilä: Paperitiikeri vai todellinen vaikuttaja? Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö 1969-2009. KVS (2012).

Vägkartan för fri bildning 2030 är folkbildningens vägvisare på 2020-talet genom tre förändringsstigar - ekosocialt hållbar, identifierad och validerad samt flexibelt framväxande fri bildning. Vägkartan kan i sin helhet laddas ner och läsas i pdf-format:

Vägkarta för fri bildning 2030 final.pdf

Intro

Det nuvarande decenniet har börjat i rätt dystra tecken – en global viruspandemi, galopperande klimatförändring, finanspolitisk polarisering, Rysslands anfallskrig i Ukraina och den västliga demokratins utmaningar är bara en del av framtidens långa lista av oförutsägbarhet. Det finns fog att vara orolig när problemen ackumuleras och när fruktan och otrygghet invanderar människors sinnen.

”Den fria bildningen är ett historiskt fenomen, vars finländska gestaltning och förverkligande har placerat Finland på världskartan som en del av Norden och Europa.” Så kraftfullt deklararerar Vapaa Sivistystyö ry - Fritt Bildningsarbete rf (här: FBA) i sin nuvarande #FBA22-strategi genom att samtidigt lyfta fram den ekosociala bildningen till 2020-talets credo och förbindelse. Här syns det finska folkupplysnings- och bildningsarbetet som en lång och effektfull båge, som en del av ett större fenomen i vårt samhälle. Frågan lyder: Hur fortsätter den här långa bågen?

Strategiarbete kan inte längre göras i nutiden lineärt, genom att följa industrins produktionslinjer och deras logik, eller genom att strikt följa orsak-verkan-samband. Redan i #FBA22-strategin ville man här ta avstånd från det lineära:

”Vi lever i en värld där allt påverkar allt annat. Ekosystemiskt tänkande genomsyrar under 2020-talet politiken, ekonomin och bildningens sammansmältande lärmiljöer.” I det allmänna utbildningsnarrativet har ordet ”ekosystem” förutom naturens ekosystem även kopplats till digitala gränssnitt som övergår till digitala ekosystem – som ett exempel kan ekosystemet för det kontinuerliga lärandet och sysselsättningen i Finland nämnas. Fria bildningen frågar: har alla medborgare jämbördiga möjligheter att bli delaktiga i det livslånga och kontinuerliga lärandets ekosystem?

Inom utbildningspolitiken lever vi i en stark brytningstid vid övergången från en examensbaserad till en kompetensbaserad utbildningspolitik. Här har den fria bildningen sin besökelsetid – hur ser den fria bildningen ut när utbildningskartan uppdateras? På den här tusendollarsfrågan söker vägkartan svar med utgångspunkt i en värdebaserad utbildningspolitik, där bildning ses som en plattform för livslångt lärande.

Här är det viktigt att öppna upp processen bakom vägkartans födelse. FBA rf:s styrelse har under de senaste åren genomfört en rad diskuterande workshops om fria bildningens finansiering, forskning och statistik, identitet, hållbar utveckling, välmående, utbildningspolitik, samt kultur- och medborgarfostran. Som en rödtvinnad tråd har oftast fungerat samma eviga fråga: Hur får vi mer inverkan och synlighet för den fria bildningen tillsammans?

När FBA rf:s föregångare Vapaan Sivistystyön Yhteisjärjestö (VSY) – Samverkande Bildnings- organisationerna fyllde 40 år publicerade Folkupplysningssällskapet (Kansanvalistusseura) en historik med namnet  Paperitiikeri vai todellinen vaikuttaja?.[i] (En papperstiger eller verklig påverkare?) Skribenten Timo Mikkilä konkluderar i slutet: ”Samverkande Bildningsorganisationerna har varit en central koordinator och påverkare inom fri bildning och vuxenutbildning. Dess uppdrag har varit viktigt. Samverkande Bildningsorganisationerna har inte, trots sin massproducerade pappersmängd, varit bara en papperstiger.”

Trots att papperstigern har gjort ett digiskutt på webben är det ännu en lång väg kvar till att tigern rör sig smidigt i sitt naturliga ekosystem. Den fria bildningens vägkarta siktar i alla fall på att nå detta ambitiösa mål genom tre förändringsstigar, som är sammantvinnade med varandra – ekosocialt hållbar, identifierad och validerad samt flexibelt framväxande fri bildning.

 

[i] Timo Mikkilä: Paperitiikeri vai todellinen vaikuttaja? Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö 1969-2009. KVS (2012). Citat övers. Björn Wallén.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä