Refleksiiviverbit kohdistuvat pronominilla kieliopillisesti tekijään itseensä

(me llamo, te duchas, jne...)

 

Sama verbi voi kuitenkin toimia myös tavallisena transitiiviverbinä (objektiin kohdistuvana)

• Se llama Francisco.
• Nosotros lo llamamos Paco. (suora objekti eli akkusatiivi)
• Le llamamos una ambulancia. (epäsuora objekti eli datiivi)

 

Eron huomaa erityisesti kolmannessa persoonassa, muissa persoonissa pronomini on sama (me, te, nos, os) sekä refleksiiveissä, akkusatiiveissa että datiiveissa.

 

Joskus tekeminen ei konkreettisesti kohdistu tekijään itseensä:

• acordarse de – muistaa
• arrepentirse de - katua
• quejarse de - valittaa jostakin
• darse cuenta de – huomata

 

Joskus refleksiivipronomini muuttaa merkitystä aika paljonkin:

• encontrar – löytää encontrarse – olla jossakin / tuntea olonsa

Molempiin toki toimii usein ’estar’.

El Coliseo se encuentra en Roma. – El Coliseo está en Roma.

Hoy me encuentro triste. – Hoy estoy triste.

• volver – palata volverse – muuttua joksikin
• ir – mennä irse – lähteä

 

Pronominin paikka infinitiivirakenteissa

Kumpikin sanajärjestys on oikein:

• No me quiero ir todavía. = No quiero irme todavía.
• Nos vamos a acostar. = Vamos a acostarnos.