Oppiminen edellyttää nykyisen käsityksen mukaan oppijan ja opittavan aineksen välistä vuorovaikutusta, jossa oppijalla on aktiivinen rooli. Oppimiseen vaikuttaa ratkaisevasti se, miten motivoitunut oppija on. Näin oppilaan arvioinnilla ja arviointipalautteen antamisella on keskeinen merkitys oppimistapahtumassa.

Oppilaan käsitys itsestään oppijana, kasvavana ihmisenä ja työyhteisön jäsenenä kehittyy hänen ympäristöstään saamansa palautteen myötä. Jotta palaute, myös arviointi, tukisi oppilaan kehitystä itsensä tuntevaksi ja hyväksyväksi ihmiseksi, sen tulee olla yksilöllistä, totuudenmukaista ja monipuolista. Tiedostamalla oman tilanteensa ja haluamalla itse kehittyä oppilas voi vaikuttaa opiskeluunsa ja näin parantaa elämänsä hallintaa. Kun oppilas voi osallistua oman työnsä ja toimintansa tavoitteiden asettamiseen ja niissä edistymisen arviointiin, hänellä on hyvät edellytykset kasvaa elinikäiseksi oppijaksi. Tällöin hän voi asettaa itselleen tietojen, taitojen ja erilaisten valmiuksien hankkimiseen liittyviä haasteellisia tavoitteita ja tutkia ja laajentaa jatku-vasti edellytystensä rajoja.

Arvioinnin tulee palvella oppilasta kannustaen seuraavia tehtäviä:
• oppilaan persoonallisuuden kehittyminen ja sosiaalistuminen
• oppilaan opiskelu ja työskentelytaitojen kehittyminen
• oppilaan tiedollinen ja taidollinen kehittyminen
• oppilaan valikoituminen jatko-opintoihin

Arviointi perustuu opetushallituksen määrittelemiin hyvän osaamisen kuvauksiin ja eri oppiaineiden tavoitteisiin. Oppiaineen arvosanaan vaikuttavat
• tuntiosaaminen
• kotitehtävien suorittaminen
• kirjalliset ym. näytöt
• harrastuneisuus ja asenne
• oppilaan toiminta ryhmässä ja
• työskentelytaidot

Arviointipalautetta annetaan oppilaille ja huoltajille todistusten lisäksi riittävästi ja monipuolisesti tiedotteilla sekä tapaamisten ja mahdollisten arviointikeskustelujen yhteydessä. Tietoa annetaan oppilaan edistymisestä, vahvuuksista ja niistä oppimisen alueista, joita tulisi kehittää.