Eskaripolku tömisee pienten askelten alla. Askelissa kuuluu rohkeutta, reippautta, innostusta ja odotusta tulevista seikkailuista. Jokunen askellus on vielä hentoinen ja hiukan arkakin kaiken uuden edessä. Oppijalla on eväinä repussaan monia opittuja tietoja ja taitoja; kokemuksia aikaisempien retkien varsilta.
Reppu on vielä keveä. Edessä olevalta polulta voi poimia vielä paljon uusia eväitä matkaan. Yhdessä muiden oppijoiden kanssa matka taittuu leikiten.

Metsä on täynnä aarteita, joista retkioppaiden ohjeilla poimimme itsellemme sopivat antimet. Joskus metsä tarjoaa makeita mustikoita, joskus antimet ovat kirpeämpiä puolukoita ja rohkeimmat maistaa jopa karvaita pihlajanmarjoja. Toisinaan polku on helposti kuljettavaa, mutta eteen voi tulla kaatuneita puita, joiden yli kapuamiseen tarvitaan retkioppaiden tukea. Välillä on vain pysähdyttävä kannon nokkaan ihmettelemään ja katselemaan maailmanmenoa metsässä. Se voi olla pienen muurahaisen ponnistelua suuren kantamuksen alla tai suuren sateenkaaren väriloiston ihailua.

Lopulta edessä siintää koulupolku uusine reitteineen. Reppu on täyttynyt monilla elämyksillä ja kokemuksilla, joiden turvin oppija uskaltautuu uuteen.