Opetussuunnitelman laadinnassa huomioitavaa

Kysymyksiä ja ehdotuksia (paikallinen tarkennus)

Esiopetussuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon muut paikalliset suunnitelmat kuten varhaiskasvatuksen opetussuunnitelma, perusopetuksen opetussuunnitelma sekä oppilashuoltosuunnitelma. Tulevaisuudessa nivelvaihetta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen tulee työstää varhaiskasvatussuunnitelmankin uudistuessa (2017).

Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavilla viranomaisilla on mahdollisuus kommentoida esiopetuksen opetussuunnitelmaa ja tätä kautta vaikuttaa lopulliseen esiopetussuunnitelmaan. On tärkeää, että myös varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstö, erityisesti alkuopettajat, rehtorit ja erityisopettajat, saavat mahdollisuuden osallistua esiopetussuunnitelman kehittämiseen, jolloin lasten eheä oppimisen polku turvataan.

0 kommenttia

Osallisuus ja yhteistyö opetussuunnitelman laadinnassa

Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että esiopetuksen henkilöstö sekä huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen. Myös lasten näkemyksiä kuullaan ja hyödynnetään kehittämisessä[5]. Huoltajien ja lasten kannalta mielekkäisiin osallistumis- ja vaikuttamistapoihin kiinnitetään erityistä huomiota. Perusopetuslaki velvoittaa laatimaan esiopetuksen opetussuunnitelman yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa[6]. Lasten eheän oppimisen polun turvaamiseksi on tärkeää, että muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstö saa mahdollisuuden tutustua ja osallistua esiopetuksen opetussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen.

[5] Perusopetuslaki 47a (1267/2013); YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista 1989

Lapsen oikeus ja henkilöstön velvollisuus

Esiopetuksessa olevalla lapsella on perusopetuslain turvaama oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä suotuisan kehityksen ja oppimisen edellyttämää tukea jokaisena esiopetuksen työpäivänä[7]. Tämän oikeuden turvaamiseksi jokainen esiopetuksessa olevan lapsen kanssa työskentelevä noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja muita toimintaa ohjaavia normeja. Myös lapsen kasvun ja oppimisen tukeen kuuluvat lasten yksilölliset suunnitelmat[8] laaditaan yhteisen opetussuunnitelman pohjalta.

[7] Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)

[8] Perusopetuslaki 16 a ja 17a (642/2010)

Opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen

Opetuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa esiopetusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arvioinnin tarkoitus on esiopetuksen laadun kehittäminen ja lasten oppimisen edellytysten parantaminen[1]. Paikallisen opetussuunnitelman ja sitä tarkentavan vuosittaisen suunnitelman toteutumisen seuranta ja arviointi on osa arviointitehtävää ja siihen perustuvaa kehittämistä. Opetuksen järjestäjän ja esiopetuksen yksiköiden tuottaman tiedon lisäksi esiopetuksen arvioinnissa voidaan hyödyntää kansallisten arviointien ja kehittämishankkeiden tuloksia. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa edistää avointa ja rakentavaa itsearviointia.

[1] Perusopetuslaki 21 § 1 ja 2 mom. (1296/2013)

Opetussuunnitelman päivittäminen

Muutokset opetussuunnitelman perusteissa edellyttävät vastaavien muutosten tekemistä paikalliseen opetussuunnitelmaan ja viemistä käytäntöön. Opetuksen järjestäjä voi tarkistaa opetussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja toimivuutta myös paikallisista tarpeista lähtien ja kehittämistyön tuloksia hyödyntäen.