3.3 Toimintakulttuuri
3.3 Toimintakulttuuri
Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Se tulee näkyväksi yhteisön kaikessa toiminnassa ja sen jäsenten tavassa kohdata toinen toisensa. Lukio on oma koulutusmuotonsa, ja jokaisella lukiolla on omanlaisensa toimintakulttuuri. Opetussuunnitelman eri osat konkretisoituvat toimintakulttuurissa. Toimintakulttuuri sisältää sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tekijöitä, jotka heijastuvat oppilaitoksen toimintaan.
Opetussuunnitelman perusteet korostavat toimintakulttuuria, joka edistää kestävää hyvinvointia ja osallisuutta sekä on avoin monimuotoiselle vuorovaikutukselle ja maailmassa tapahtuville muutoksille. Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä lukion koko henkilöstön, opiskelijoiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet sekä mahdolliset paikalliset painotukset kuvataan opetussuunnitelmassa.
Opetussuunnitelman perusteiden lähtökohtana ovat seuraavat toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat teemat.
Oppiva yhteisö
Oppilaitos on oppiva yhteisö, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Sen rakentuminen edellyttää dialogisuutta ja pedagogista johtajuutta. Yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista vahvistavia käytäntöjä kehitetään suunnitelmallisesti. Jaksojen temaattinen toteutus voi luoda edellytyksiä opetuksen eheyttämiselle. Toiminta on opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaa opiskelijoiden omaa toimijuutta, kehitystä ja oppimista. Myönteinen asenne oppimiseen luo perustaa tulevaisuuden taidoille ja elinikäiselle oppimiselle. Oppiva yhteisö luo toimintatapoja vuorovaikutukselle niin oppilaitoksen sisällä kuin ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä edellyttää yhteistyötä kotien, muiden oppilaitosten ja koulutusasteiden sekä työ- ja yrityselämän kanssa. Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tiedon luomiseen sekä erilaisten opiskelu- ja tietoympäristöjen hyödyntämiseen. Opiskelijoita ohjataan toimimaan myös verkostoituneessa ja globalisoituneessa maailmassa.
Osallisuus ja yhteisöllisyys
Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijoiden kasvulle aktiiviseen kansalaisuuteen. Koulutuksen järjestäjä edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja luo heille monipuolisia mahdollisuuksia osallistua oppilaitoksen päätöksentekoon ja toimintatapojen kehittämiseen. Heitä rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä, osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen sekä toimimaan vastuullisesti yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Opiskelijoita kannustetaan aktiivisuuteen ja osallistumiseen muun muassa opiskelijakunnan ja tutortoiminnan kautta. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentavia menettelytapoja kehitetään suunnitelmallisesti yhteisön ja yhteistyökumppaneiden välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa hyödynnetään yhteistoiminnallisuutta ja tuetaan ryhmän sosiaalisten suhteiden muotoutumista. Yhteisöllisten toimintatapojen ja ryhmänohjauksen merkitys korostuvat lukio-opintojen aloitusvaiheessa.
Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus
Oppivassa yhteisössä edistetään kestävää elämäntapaa ja hyvän tulevaisuuden edellytyksiä. Opiskelijoita rohkaistaan toimimaan oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta. Vastuullinen suhtautuminen ympäristöön heijastuu arjen valintoihin ja toimintatapoihin. Toimintatavat ja käytännöt tukevat opiskelijan ja yhteisön hyvinvointia sekä ilmapiirin kiireettömyyttä ja turvallisuutta. Yhteisön vuorovaikutuksessa korostuvat avoimuus, välittäminen ja keskinäinen arvostus. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen oppilaitoksen toimintaan ja ohjaavat jokaisen työskentelyä. Ohjaus ja opiskeluhuolto ovat oppilaitoksessa yhteinen tehtävä. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada säännösten mukaista ohjausta ja tukea ottaen huomioon heidän moninaisuutensa ja erityistarpeensa. Toiminnassa edistetään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia eikä syrjintää hyväksytä vaan niitä ennaltaehkäistään ja niihin puututaan. Opiskelijoita kannustetaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista edistävään sekä liikunnalliseen elämäntapaan. Ruokailu on osa opiskelijoiden hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria.
Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
Lukiossa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Yhteisö hyödyntää maan kulttuuriperintöä, kansallis- ja vähemmistökieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta. Yhteisössä ymmärretään kielten keskeinen merkitys oppimisessa ja vuorovaikutuksessa sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on tapansa käyttää kieltä, oma käsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä, jotka avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Kielitietoisessa lukiossa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu tieteenalojen kielistä, äidinkielten, niiden murteiden ja rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisesta hallinnasta. Lukiossa jokainen opettaja on myös oppiaineensa kielen opettaja.
Paikalliset kirjaukset
Saamelaislukion kurssitarjontaa laajentaa yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa myös etäopiskelun keinoin. Lukio on motivoiva ja opiskelijalähtöinen ja ottaa huomioon kunkin opiskelijan lähtö- ja kehitystason. Painotamme ahkeraa perustyöntekoa ja hyvien tulosten saavuttamista. Toimintakulttuuri on avoin, keskusteleva, tukea antava ja erilaisuutta sietävä.
Utsjoen saamelaislukio on opiskelijoiden, opettajien ja koko henkilöstön yhteinen työpaikka, jossa jokainen voi työskennellä rauhassa ja turvallisin mielin. Työrauhan ja hyvän työskentelyilmapiirin saavuttamiseksi on hyväksytty usieta sääntöjä ja ohjeita, kuten lukion järjestyssäännöt sekä muut yhteisesti sovitut säännöt ja käytänteet. Näitä ohjeita ja sääntöjä täsmennetään vuosittain koulutyön suunnittelua käsittelevissä opettajakunnan kokouksissa. Samassa yhteydessä päätetään myös kodin ja koulun sekä koulun ja ympäröivän yhteiskunnan yhteistyöstä, opiskeluhuollosta, ympäröivään yhteiskuntaan tutustumisesta, kansainvälisestä toiminnasta sekä lukuvuoden teemoista ja teemapäivistä.
Utsjoen saamelaislukion järjestyssäännöt
1. Opiskelu on syy, miksi koulussa olemme. Vapaa-aikana voimme toteuttaa itseämme mieleisellämme tavalla: emme siis pyrikään tekemään koulusta vapaa-ajanviettopaikkaa.
2. Asiallisuus, luonteva kohteliaisuus ja ystävällisyys lisäävät varmasti kaikkien viihtyvyyttä ja vaikuttavat myönteisesti oppimistuloksiin.
3. Koulussa ei saa olla huumeiden tai päihteiden vaikutuksen alaisena eikä kouluun saa tuoda huumeita tai päihteitä.
4. Oppilaskunnan huone on tarkoitettu hyppytuntien ja välituntien viettoon kirjallisuuden parissa, vapaamuotoiseen keskusteluun ja läksyjen tekoon. Melutason tulee olla asiallinen.
5. Ruokailu aloitetaan klo 11.10.
6. Sisätiloissa pidetään sisäkenkiä. Ulkovaatteita ei pidetä oppitunneilla eikä ruokailussa.
7. Koulualueella ei saa tupakoida.
8. Muistetaan, että jokainen on vastuussa koulun tiloista ja lukion viihtyvyydestä. Jokainen voi vaikuttaa myönteisesti omaan ja toisten työhön.
9. Tunneille tullaan ajoissa. Myöhästyneitä ei oteta tunneille, mikäli myöhästymiseen ei ole pätevää syytä.
Työrauhan ylläpitämiseksi on sovittu, että oppituntia häiritsevä opiskelija voidaan poistaa luokasta oppitunnin ajaksi. Mikäli opiskelija joudutaan poistamaan saman kurssin aikana kaksi kertaa, otetaan yhteys vanhempiin. Kolmen poiston jälkeen kurssi hylätään.
Utsjoella vaikuttaa kaksi kulttuuria: saamelainen ja suomalainen. Kulttuuriperinnön siirtämiseksi Utsjoen lukiossa on juhlaperinteitä: joulujuhla syyslukukauden päätteeksi ja kevätjuhla kevätlukukauden päätteeksi. Itsenäisyyspäivän aikaan vietetään perusopetuksen kanssa yhteistä itsenäisyysjuhlaa tai aihe otetaan muuten huomioon päivän aikana. Saamen kansallispäivän aikaan vietetään perusopetuksen kanssa saamen kansallispäivänjuhlaa tai aihe otetaan muuten huomioon päivän aikana. Kansalliset merkkipäivät ja muut kulttuurisesti merkittävät asiat voidaan ottaa huomioon esimerkiksi päivänavauksissa. Kansallisena veteraanipäivänä lukiolaiset osallistuvat seppeleenlaskutilaisuuteen. Omien juurien tiedostamista vaalitaan ja kaikessa toiminnassa korostetaan hyviä käytöstapoja ja keskinäistä kunnioitusta.