3. Kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri
Toimintakulttuurin määrittelyä
Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia, joka kehittyy esiopetusyhteisön vuorovaikutuksessa. Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat esiopetusta koskevat säädökset sekä opetussuunnitelman perusteissa ja paikallisissa suunnitelmissa määritellyt arvot, oppimiskäsitys sekä esiopetusta koskevat tavoitteet. Sitä muovaavat myös johtamisrakenteet ja käytännöt, henkilöstön ammattitaito sekä käytettävissä olevat tilat, välineet ja materiaalit. Toimintakulttuuri näkyy esiopetusyhteisön vuorovaikutuksessa, ilmapiirissä sekä pedagogisissa käytännöissä ja vaikuttaa aina lasten kohtaamaan esiopetuksen laatuun. Hyvä toimintakulttuuri edistää oppimista ja hyvinvointia esiopetusyhteisössä.
Toimintakulttuuri Ulvilan esiopetuksessa
Ulvilan esiopetuksen hyvä toimintakulttuuri sisältää keskustelua, vuorovaikutusta sekä toiminnallista oppimista, joka tukee kuulluksi tulemista. Myönteinen ja kannustava ilmapiiri edistää lapsen kasvua ja oppimista. Jokainen lapsi huomioidaan ainutlaatuisena yksilönä. Tavoitteena on jatkuvasti seurata erilaisin dokumentoinnin keinoin, toteutuuko lapsen osallisuus esiopetuksen arjessa.
Jokaisessa yksikössä tehdään oma esiopetuksen toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmiin voidaan tehdä yksikkökohtaisia painotuksia. Toimintasuunnitelmassa tulee olla tilaa lapsen ja huoltajien osallisuudelle.
Henkilöstön jatkuva ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen ovat osa laadukasta esiopetusta. (varhaiskasvatusillat, koulutukset ja tapaamiset ammattiryhmittäin, täydennyskoulutukset) Työvälineitä ovat myös yksilö- ja tiimikehityskeskustelut.
Esiopetuksessa hyödynnetään monipuolisia oppimisympäristöjä (mm. metsä, luonto, kirjastot, puistot, urheilukentät ja liikuntatilat) ja lapselle annetaan mahdollisuus osallistua oman oppimisympäristönsä suunnitteluun ja rakentamiseen. Lapsen ideoiden ja tuotoksien tulee näkyä esiopetusympäristöissä.
Hyvä oppimisympäristö mahdollistaa kiireettömän leikin, tutkimisen, kokeilun ja itsenäisen oppimisen. Oppimateriaalien ja lelujen tulee olla vapaasti lapsen käytettävissä. Materiaalien ja lelujen vaihtaminen rikastuttaa lapsen leikkiä ja oppimista. Leluja voidaan vaihtaa eri ryhmien kesken sekä tuoda lapsen kotoa.
Esiopetuksessa arvioidaan psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista ympäristöä. Arviointia toteutetaan päivittäin havainnoiden sekä vuorovaikutuksessa lasten ja huoltajien kanssa.
Huoltajan kanssa tehtävä yhteistyö ja luottamuksellinen kasvatuskumppanuus luovat turvallisen pohjan lapsen esiopetukselle. Huoltajalla on lapsestaan arvokasta kokemusta ja tietoa, jota otetaan huomioon esiopetusta järjestettäessä. Yhteistyötä tehdään myös varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa. Tavoitteena on lapsen eheä opinpolku varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen. Esiopetuksen ja koulun aloitusvaiheissa pyritään huomioimaan, että siirtymät olisivat lapselle ja perheelle mahdollisimman joustavia.
Esi- ja perusopetuksen välillä tehdään yhteistyötä koko lukuvuoden ajan. Yhteistyön muodot ja ajankohdat suunnitellaan toimijoiden kesken. Muotoja ovat esim. kummiluokkatoiminta, joustavat järjestelyt ja ryhmittelyt esi- ja alkuopetusluokkien kesken sekä muu arjen yhteistyö.
Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö:
Lapsen huoltajille on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja hyvinvoinnista ja heillä on myös lapsensa paras tuntemus. Esiopetushenkilöstöllä on koulutuksen ja kokemuksen antama ammatillinen tieto ja osaaminen. Yhteistyössä pyritään kasvatuskumppanuuteen, tasavertaisuuden, luottamukseen, avoimuuteen ja toisen kunnioittamiseen. Kasvatuskumppanuuteen kuuluu kasvatusperiaatteista sopiminen ja lapsen hyvinvoinnin edistäminen sekä kotona että päivähoidossa. Myös huolet otetaan esille tarpeeksi ajoissa ja toimitaan aina lapsen parhaaksi.
Esiopetuksen aloitusvaiheessa esiopettaja sekä huoltajat laativat yhdessä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman, jota toteutetaan, seurataan ja arvioidaan yhdessä esiopetusvuoden aikana. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman avulla pyritään turvaamaan parhaat edellytykset lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Kodin ja esiopetuksen yhteistoiminta jatkaa varhaiskasvatuksen kasvatuskumppanuutta ja luo pohjaa myöhemmälle kodin ja koulun yhteistyölle.
Lapsen ja huoltajan kanssa keskustellaan esiopetukseen ja kouluun siirryttäessä alkavan opetuksen tavoitteista, tehtävästä sekä toimintatavoista. Tavoitteena on, että lapset ja huoltajat tutustuvat esi- ja alkuopetuksen oppimisympäristöihin, toimintaan ja henkilöstöön jo ennen opetuksen alkua. Perusopetukseen siirtyville lapsille ja heidän huoltajilleen annetaan tietoa perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnasta.
Tuleva ekaluokan opettaja pyrkii käymään tutustumassa lapsiin eskariryhmässä kevään aikana. Tiedonsiirtopalaveriin osallistuu tarvittaessa varhaiskasvatuksen erityisopettaja, laaja-alainen erityisopettaja ja koulukuraattori. Esiopettaja pyrkii vierailemaan syksyllä koulussa. Mahdollisuuksien mukaan voidaan toteuttaa vuosiluokkiin sitomatonta opetusta. Kaasmarkun pikkulasten koulu, Friitalan sekä Koskin ja Harjunpään kouluilla sijaitsevat eskariryhmät tekevät tiivistä yhteistyötä.
