6.3 Oppimisen ja osaamisen arviointi x
Perusopetuksen opetussuunnitelmaperusteet
Oppimisen arviointi (formatiivinen arviointi) liittyy oppimisprosessin ohjaamiseen ja palautteen antamiseen oppimisprosessista. Osaamisen arviointi (summatiivinen arviointi) puolestaan kohdistuu oppilaan tiedollisen ja taidollisen osaamisen tasoon. Oppilaan oppimista ohjataan ja osaamista arvioidaan aina suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa eri oppiaineille määriteltyihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain kohdennettuihin tavoitteisiin, ellei oppiaineen oppimäärää ole rajattu.
Kuudennen vuosiluokan päätteeksi annettavassa lukuvuosiarvioinnissa ja päättöarvioinnissa käytetään oppilaan osaamisen arvioinnissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä, tavoitteista johdettuja valtakunnallisia arviointikriteereitä.
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden saavuttamista ei arvioida oppiaineista erillisinä. Kun opettaja toteuttaa arvioinnin oppiaineiden tavoitteiden ja kriteereiden mukaisesti, tulee myös laaja-alainen osaaminen arvioiduiksi.
Jos oppilaskohtaisia tukitoimia saava oppilas opiskelee perusopetuksen oppimäärän mukaisesti, oppilaan oppimista ja osaamista arvioidaan suhteessa perusopetuksen oppimäärän tavoitteisiin käyttäen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arviointikriteerejä.
Jos oppilas opiskelee rajatun oppimäärän mukaan yhtä tai useampaa oppiainetta, arvioidaan oppilaan oppimista ja osaamista näissä oppiaineissa suhteessa oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin ja sisältöihin. Osaamisen tason määrittelyssä ei siis käytetä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Oppimäärä rajataan vasta, kun oppilas ei tukitoimista huolimatta kykene saavuttamaan arvosanan 5 edellyttämää osaamista.
Toivakkalainen OPS-ratkaisu XVALMIS
Oppiaineen oppimäärän hylkääminen
Oppiaineen oppimäärän hylkäämisestä tai vuosiluokalle jättämisestä on oppilaalle ja hänen huoltajalleen annettava varoitus hyvissä ajoin ennen lukuvuosiarvioinnin ajankohtaa, viimeistään ennen talvilomaa. Oppilaalla on oltava mahdollisuus täydentää oppimistaan sekä osoittaa osaamistaan monipuolisesti ennen lukuvuoden päättymistä ehtolaiskuulustelussa. Ehtojen suorittaminen on kuvattu tarkemmin paikallisesti luvussa 6.10.
Vuosiluokalle jääminen on mahdollista myös, vaikka oppilas olisi saavuttanut hyväksytyn arvosanan kaikista oppiaineista, mikäli katsotaan, ettei oppilaalla ole riittäviä valmiuksia siirtyä seuraavalle vuosiluokalle ja että vuosiluokalle jättäminen on oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kannalta paras ratkaisu. Samalla tavalla oppilas voi tietyissä tilanteissa siirtyä seuraavalle vuosiluokalle hylätyistä arvosanoista huolimatta, mikäli se nähdään kokonaistilanteen kannalta parhaaksi. Molemmissa edellä mainituissa tilanteissa on tärkeää kuulla huoltajaa ja oppilasta, sekä varmistaa oppilaan varhainen tukeminen vastaavien tilanteiden ennakoimiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.
Opinnoissa tavoitekokonaisuuksittain etenevän oppilaan arvointi
Toivakassa oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen kyseisenä vuonna hyväksytysti suoritetuista opinnoista ja siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voi edetä vuosiluokkakokonaisuudesta seuraavalle vain, jos hän on saavuttanut vuosiluokkakokonaisuuden (1-2 ja 3-6) tavoitekokonaisuudet hyväksytyksi. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. 9. luokalla oleva oppilas luetaan tämän vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän, saa päättötodistuksen tai hän eroaa koulusta.
Arviointivastuu on oppiainetta opettavalla opettajalla.
Oppimäärän rajaaminen ja arviointi
Oppilas, jolla on oppilaskohtaista tukea ja jonka oppimäärää on yhdessä tai useammassa oppiaineessa rajattu, arviointi toteutetaan sanallisesti oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevan suunnitelman mukaisesti.
Toiminta-alueittain opiskelevalla arviointi toiminta-alueittain sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä.
Arviointi nivelvaiheissa
Luokkien 2.-3. ja 6.-7. nivelvaiheissa käydään oppilaan ja huoltajien kanssa keskustelu oppimisen edistymisestä. Tarvittaessa mukana keskustelussa on oppilaan tuleva opettaja, erityisopettaja, -luokanopettaja tai opinto-ohjaaja.
Esiopetuksen ja perusopetuksen nivelvaiheissa arviointi oppilaskohtaisen tuen tarpeista tehdään yhteistyössä varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja perusopetuksen erityisopettajan kanssa arvioinnin vuosikellon mukaisena ajankohtana.
Oppilaskohtaista tukea saavan oppilaan arviointi
Oppilaskohtaista tukea saavan oppilaan oppimista ja osaamista arvioidaan opetussuunnitelman perusteiden arviointikriteerien mukaisesti, mikäli hän opiskelee perusopetuksen oppimäärän mukaisesti. Erityisopettaja on mukana oppilaskohtaista tukea saavan oppilaan arvioinnissa niiden oppiaineiden osalta, joissa oppilas opiskelee erityisopettajan kanssa osittain tai kokonaan. Erityisluokassa ja pienryhmässä toimiva erityisluokanopettaja voi arvioida sellaisten oppiaineiden oppimisen edistymisen, jotka on opettanut enemmän kuin puolet oppimäärän oppitunneista.
Rästikoekäytännöt
Jos yläkoulun oppilas on koepäivänä sairaana tai muuten pois, suoritetaan rästiin jäänyt koe ensisijaisesti rästikoeaikana. Lukuvuoden alussa sovitaan yhteinen aika rästikokeiden suorittamiselle. Opettajan tulee selvästi esimerkiksi Wilma-viestillä tiedottaa oppilasta rästikokeen suorittamisesta. Rästikokeeseen osallistuminen on oppilaalle velvoittavaa. Luvaton poissaolo rästikokeessa johtaa koesuorituksen hylkäämiseen. Opettaja voi myös sopia rästikokeen suorittamisesta oman oppituntinsa aikana tai erityisopettajan kanssa. Lähtökohtaisesti koe tulee kuitenkin suorittaa rästikoeaikana, jotta oppilas ei jää uudessa asiassa jälkeen. Rästikoeaika mahdollistaa oppilaalle valvotun ja rauhallisen koetilanteen poissaoloista huolimatta.