Ympäristöoppi
Ihmiskehon osat: Luusto
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Ihmiskehon osat: Lihakset
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Ihmiskehon osat: Aivot
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Ihmiskehon osat: Keuhkot
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Ihmiskehon osat: Sydän
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Liikenneturvallisuusviikko: ohjeet jalankulkijoille
Liikenneturvallisuusviikko: ohjeet pyöräilijöille
Liikenneturvallisuusviikko: ohjeet autoilijoille
Liikenneturvallisuusviikko: Liikennemerkit
Talvinen luonto
Talvisen luonnon jaksossa tutustuimme eri eläinten tapaan viettää talvea. Eläimistä löytyi kolme erilaista ryhmää. Suurin osa eläimistä ovat talvella aktiivisesti liikkeellä. Karhu nukkuu talviunta ja matelijat ovat talvihorroksessa.

Eläimet liikkeessä talvisessa luonnossa. Aika monta eri lajia metsässä asustaa.

Supikoirakin nukkuu talviunta. Sen uni on kuitenkin kevyttä ja sitä tavataan talvella liikkeellä talviluolan ulkopuolella.

Syksyllä karhu valmistautuu talveen syömällä runsaasti ja keräämällä riittävän rasvakerroksen. Talvipesä löytyy juurakon juurelta tai muusta sopivasta paikasta, johon karhu on kaivanut sopivan onkalon. Keskellä talvea karhu synnyttää poikaset. Niitä syntyy 2-3 ja poikaset ovat sokeita. Emo alkaa imettää poikasiaan. Aikuinen karhu painaa n. 300 kg.

Kyy horrostaa maaonkaloissa ja louhikoissa kivikasojen alla. Niitä voi olla samassa talvipesässä useita, jopa kymmeniä. Keväällä ilman alkaessa lämmetä, ne nousevat ulos pesästä lekottelemaan aurinkoiseen paikkaan.
Oppilaiden tekemiä ryhmätöitä. Työssä saatiin harjoitella tietokoneen ja Power point -ohjelman käyttöä sekä tiedonhakua kirjoista ja netistä.
Tässä vielä itse tiedostot:
KARHU.pptx
JÄNIS.pptx
KYY.pptx
Punatulkku.pptx
Eläimet liikkeessä talvisessa luonnossa. Aika monta eri lajia metsässä asustaa.
Supikoirakin nukkuu talviunta. Sen uni on kuitenkin kevyttä ja sitä tavataan talvella liikkeellä talviluolan ulkopuolella.
Syksyllä karhu valmistautuu talveen syömällä runsaasti ja keräämällä riittävän rasvakerroksen. Talvipesä löytyy juurakon juurelta tai muusta sopivasta paikasta, johon karhu on kaivanut sopivan onkalon. Keskellä talvea karhu synnyttää poikaset. Niitä syntyy 2-3 ja poikaset ovat sokeita. Emo alkaa imettää poikasiaan. Aikuinen karhu painaa n. 300 kg.
Kyy horrostaa maaonkaloissa ja louhikoissa kivikasojen alla. Niitä voi olla samassa talvipesässä useita, jopa kymmeniä. Keväällä ilman alkaessa lämmetä, ne nousevat ulos pesästä lekottelemaan aurinkoiseen paikkaan.
Oppilaiden tekemiä ryhmätöitä. Työssä saatiin harjoitella tietokoneen ja Power point -ohjelman käyttöä sekä tiedonhakua kirjoista ja netistä.
Tässä vielä itse tiedostot:
KARHU.pptx
JÄNIS.pptx
KYY.pptx
Punatulkku.pptx
Lintulaudan vakituiset vieraat
Miksi pääskysiä ei näe talvella? Miksi punatulkun nokka on lyhyt ja jykevä?
Tällaisia kysymyksiä mietimme, kun tutustuimme lintujen tapaan viettää talvea.
Paikkalintu vai muuttolintu, hyönteissyöjä vai siemensyöjä? Siinä muutama asia, joita oppilaiden kanssa yhdessä pohdittiin.
Kun aloitat lintujen talviruokinnan, muista lintulaudan hoitaminen.
* Laita ruokintapaikka suojaiseen paikkaan.
* Ruoki lintuja säännöllisesti. Ruokaa pitää olla aina tarjolla.
* Puhdista lauta säännöllisesti.
* Älä tarjoa linnuille suolaista tai pilaantunutta ruokaa.
Pikkulinnut pitävät erityisesti auringonkukan siemenistä, pähkinöistä ja talista. Keltasirkuille ja varpusille maistuvat myös kauran jyvät.
Käpytikka on yleisin tikkamme. Se syö pääasiassa männyn siemeniä ja hyönteisiä. Talvella se saa lisäravintoa lintulaudan antimista.

Tällaisia kysymyksiä mietimme, kun tutustuimme lintujen tapaan viettää talvea.
Paikkalintu vai muuttolintu, hyönteissyöjä vai siemensyöjä? Siinä muutama asia, joita oppilaiden kanssa yhdessä pohdittiin.
Kun aloitat lintujen talviruokinnan, muista lintulaudan hoitaminen.
* Laita ruokintapaikka suojaiseen paikkaan.
* Ruoki lintuja säännöllisesti. Ruokaa pitää olla aina tarjolla.
* Puhdista lauta säännöllisesti.
* Älä tarjoa linnuille suolaista tai pilaantunutta ruokaa.
Pikkulinnut pitävät erityisesti auringonkukan siemenistä, pähkinöistä ja talista. Keltasirkuille ja varpusille maistuvat myös kauran jyvät.
Käpytikka on yleisin tikkamme. Se syö pääasiassa männyn siemeniä ja hyönteisiä. Talvella se saa lisäravintoa lintulaudan antimista.
Tutkimuksen kohteena vesi
Aloitimme vesijakson tekemällä havaintoja puhtaasta vedestä.
Vesi on
* nestettä
* läpinäkyvää ja kirkasta
* märkää
* hajutonta
* mautonta
* liatonta.
Vesi voi olla
* kylmää tai kuumaa.

LUMITUTKIMUS
Tutkimme lunta mm. tarkkuusluuppien avulla. Havaitsimme seuraavanlaisia asiota:
* Lumi näyttää rakeiselta ja siinä näkyy hiutaleita.
* Lumi on vettä. Se alkoi sulaa, näkyi pisaroita ja se kimmelsi.
* Lumessa oli roskia ja ne näyttivät mustilta ja ruskeilta pisteiltä. Lumen seassa oli myös ötököitä.
* Lumi sulasi nesteeksi. Reilun viikon jälkeen astioiden pohjalla oli enää tilkka vettä.
Minne vesi katosi?
* Vesi voi siis myös haihtua. Näin se muutti taas olomuotoaan.

VEDEN OLOMUODOT
* Aineen olomuotoja ovat kiinteä, nestemäinen ja kaasumainen. Vesi on kiinteässä muodossa jäätä, nestemäisenä juoksevaa nestettä ja kaasumaisena vesihöyryä.
* Veden olomuodot muuttuvat lämpötilan mukaan. Veden jäätymispiste on 0 astetta ja kiehumispiste on 100 astetta.
* Veden muuttumista kiinteästä nestemäiseksi testasimme jääpalaa sulattamalla!

Vesi on
* nestettä
* läpinäkyvää ja kirkasta
* märkää
* hajutonta
* mautonta
* liatonta.
Vesi voi olla
* kylmää tai kuumaa.
LUMITUTKIMUS
Tutkimme lunta mm. tarkkuusluuppien avulla. Havaitsimme seuraavanlaisia asiota:
* Lumi näyttää rakeiselta ja siinä näkyy hiutaleita.
* Lumi on vettä. Se alkoi sulaa, näkyi pisaroita ja se kimmelsi.
* Lumessa oli roskia ja ne näyttivät mustilta ja ruskeilta pisteiltä. Lumen seassa oli myös ötököitä.
* Lumi sulasi nesteeksi. Reilun viikon jälkeen astioiden pohjalla oli enää tilkka vettä.
Minne vesi katosi?
* Vesi voi siis myös haihtua. Näin se muutti taas olomuotoaan.
VEDEN OLOMUODOT
* Aineen olomuotoja ovat kiinteä, nestemäinen ja kaasumainen. Vesi on kiinteässä muodossa jäätä, nestemäisenä juoksevaa nestettä ja kaasumaisena vesihöyryä.
* Veden olomuodot muuttuvat lämpötilan mukaan. Veden jäätymispiste on 0 astetta ja kiehumispiste on 100 astetta.
* Veden muuttumista kiinteästä nestemäiseksi testasimme jääpalaa sulattamalla!