Ohjattu ja lasten omaehtoinen leikki ovat olennainen osa esiopetuksen toimintaa. Ympäristöön varataan välineitä, jotka mahdollistavat monipuolisen leikin ja tukevat leikin kautta tapahtuvaa oppimista. Aikuinen seuraa aktiivisesti lasten leikkiä ja tuo siihen mukaan oppimista tukevia elementtejä, jotka haastavat lapsia ongelmanratkaisuun. Leikin lisäksi lapselle annetaan mahdollisuus osallistua oikeisiin työtehtäviin, jotka auttavat häntä kasvussa vastuulliseksi ja omatoimiseksi ryhmän jäseneksi.

Eri aistikanavien kautta tapahtuva toiminnallinen oppiminen lisää lapsen omaa aktiivisuutta oppijana. Lapselle ominaisinta oppimistyyliä hyödynnetään oppimisessa mutta myös muiden aistikanavien käyttöä vahvistetaan. Lasta kannustetaan aktiivisuuteen kiinnostavien ilmiöiden havainnoijana, tutkijana ja tiedon dokumentoijana sekä tiedon välittäjänä muille ihmisille (Design-suuntautunut pedagogiikka).

Vaihtelevat työtavat kannustavat lasta vuorovaikutukseen toisten kanssa, jolloin hänellä on mahdollisuus toimia tiedon jakajana ja vastaanottajana. Lapsen itsenäiseen työskentelyyn annetaan myös mahdollisuus mikäli se on hänelle ominainen tapa toimia.

Ryhmiin jaettaessa huomioidaan erilaiset oppimistyylit ja temperamentit, jolloin esimerkiksi hitaammin prosessoivat lapset pääsevät aktiivisemmin osallistumaan työskentelyyn. Lapselle annetaan pelkän istumisen sijaan mahdollisuus valita myös itselle mieluisampi työskentelyasento.

Havainnoimalla, huoltajien tapaamisissa ja lasta haastattelemalla voidaan selvittää lapselle ominaisimmat työskentelytavat. Lapsi esimerkiksi piirtelee, askartelee, leikkii, rakentelee mieluiten tai on motorisesti aktiivinen.

Työskentelyssä käytettyjä työtapoja voidaan arvioida tarkkailemalla lasten motivoitumista ja haastattelemalla lasta miltä työskentely on hänestä tuntunut ja mitä uutta hän on oppinut. Myös huoltajilta saatu tieto lapsen kiinnostuksesta opittua asiaa kohtaan auttaa uusien työtapojen suunnittelussa.