Harrastustoiminnan kasvatuksellisuus
Harrastustoiminnan kasvatuksellisuus?
Kuka kasvattaa ja milloin oppimista tapahtuu?
Molemminpuolista kasvatusta ja oppimista eli sekä ohjaaja että ohjattava oppivat. Oppimista tapahtuu jatkuvasti, sillä pohjana on vuorovaikutus. -Jenni ja Jessica
Tiedostamatta aika monessa tilanteessa. Ei pelkästään yksisuuntaista oppimista/kasvamista.
Molemmat kasvattavat, kumpikin saa toisiltaan jotain. Tulee ajan kanssa, koko aika kuitenkin opitaan. Sini ja Sanna
Koko porukan yhteinen toiminta kasvattaa ja opettaa. ohjaaja antaa suunnan kehitykselle Jarno ja Susanna
Millaisia kasvatustekoja toiminnan ohessa tapahtuu?
Oman vuoron odottaminen, ohjeiden noudattaminen, yleissivistävät taidot (erityisesti kulttuuritoiminnoissa), fysiologiset opit (miten keho toimii)... -Jenni ja Jessica
Ryhmäläisten ryhmäytymistä, vuorovaikutustaitoja
Opitaan kunnioittamaan toisia, itsenäistytään Jarno ja Susanna
Leirit, retket ja matkat, mikä kasvattaa, milloin ohjaajan teot on kasvattavia?
Yhdessä tekeminen ryhmänä mahdollisesti vieraassa tilanteessa.
Toimitaan kodin ulkopuolella ei vanhempien kanssa, esim. erilaisilla kulkuvälineillä kulkeminen. Ohjaajan teot ovat koko ajan kasvattavia, erityisesti lapset ottavat vaikutteita. -Jenni ja Jessica
Itsenäistytään,luottamusta omaan itseensä, ollaan oman mukavuusalueen ulkopuolella. Jarno ja Susanna
Opitaan ottamaan itsestä ryhmän jäsenenä - mennään ehkä oman mukavuusalueen ulkopuolelle.Ohjaaja kuitenkin tukena koko ajan. Sini ja Sanna
Ryhmän muu toiminta, milloin olet huomannut toimivasi kasvattajana?
Vertaisoppiminen?
- Voiko ohjaaja tukea tai ohjata tätä?
Tässäkin esimerkkinä toimiminen isossa roolissa. Lisäksi esim. ohjaajan puhe muista esimerkiksi esiintyvistä ryhmistä (olipa kannustavaa tai arvostelevaa). -Jenni ja Jessica
Keskustelu parin kanssa, miten meni, mikä oli vaikeeta, mikä oli helppoa, miten tehdä liikkeestä tai aikomuksista selkeämpää, jotta toinen ymmärtäisi.
katsotaan kuinka toinen tekee, ja kysytään neuvoa jos tarvitaan apua. Jarno ja Susanna
Vastuullisuus, millaisia vastuullisuustekoja ryhmässä opitaan?
Miten edustamme omaa seuraamme (tsempataanko muita vai kyräilläänkö). Konkretian suhteen esim. kierrättäminen tärkeää (aina ei tarvitse ostaa uutta, roskat oikeisiin laareihin). -Jenni ja Jessica
Pidetään huolta tavaroista,vastuullinen käyttö ja ekologisuus esim. leirit.
Kasvatukesta sanottua:
”Kasvatus on kasvamaan saattamista” (Hollo, 1927)
”Kasvatus on kulttuurin, historian ja yhteiskunnallisten rakenteiden muovaama sosiaalista toimintaa vähintään kahden yksilön muodostamassa yhteisössä” (Rinne, Kivirauma ja Lehtinen, 2004)
”Kasvatus on riippuvaista kunkin aikakauden kulttuuris – poliittisesta kontekstista” (Ikonen, 2000)
”Tavoitteellista, tarkoituksellista ja tietoista toimintaa” (Siljander, 2014)
”Toimintaa, jolla edistetään erilaisia prosesseja kuten sivistystä, kasvua, sosialisaatiota ja oppimista” (Siljander, 2002)
Kuitenkin paradoksi ”Kuinka voin edistää vapautta pakolla?” (Kantin pedagoginen paradoksi)
Molemminpuolista kasvatusta ja oppimista eli sekä ohjaaja että ohjattava oppivat. Oppimista tapahtuu jatkuvasti, sillä pohjana on vuorovaikutus. -Jenni ja Jessica
Tiedostamatta aika monessa tilanteessa. Ei pelkästään yksisuuntaista oppimista/kasvamista.
Molemmat kasvattavat, kumpikin saa toisiltaan jotain. Tulee ajan kanssa, koko aika kuitenkin opitaan. Sini ja Sanna
Koko porukan yhteinen toiminta kasvattaa ja opettaa. ohjaaja antaa suunnan kehitykselle Jarno ja Susanna
Millaisia kasvatustekoja toiminnan ohessa tapahtuu?
Oman vuoron odottaminen, ohjeiden noudattaminen, yleissivistävät taidot (erityisesti kulttuuritoiminnoissa), fysiologiset opit (miten keho toimii)... -Jenni ja Jessica
Ryhmäläisten ryhmäytymistä, vuorovaikutustaitoja
Opitaan kunnioittamaan toisia, itsenäistytään Jarno ja Susanna
Leirit, retket ja matkat, mikä kasvattaa, milloin ohjaajan teot on kasvattavia?
Yhdessä tekeminen ryhmänä mahdollisesti vieraassa tilanteessa.
Toimitaan kodin ulkopuolella ei vanhempien kanssa, esim. erilaisilla kulkuvälineillä kulkeminen. Ohjaajan teot ovat koko ajan kasvattavia, erityisesti lapset ottavat vaikutteita. -Jenni ja Jessica
Itsenäistytään,luottamusta omaan itseensä, ollaan oman mukavuusalueen ulkopuolella. Jarno ja Susanna
Opitaan ottamaan itsestä ryhmän jäsenenä - mennään ehkä oman mukavuusalueen ulkopuolelle.Ohjaaja kuitenkin tukena koko ajan. Sini ja Sanna
Ryhmän muu toiminta, milloin olet huomannut toimivasi kasvattajana?
Vertaisoppiminen?
- Voiko ohjaaja tukea tai ohjata tätä?
Tässäkin esimerkkinä toimiminen isossa roolissa. Lisäksi esim. ohjaajan puhe muista esimerkiksi esiintyvistä ryhmistä (olipa kannustavaa tai arvostelevaa). -Jenni ja Jessica
Keskustelu parin kanssa, miten meni, mikä oli vaikeeta, mikä oli helppoa, miten tehdä liikkeestä tai aikomuksista selkeämpää, jotta toinen ymmärtäisi.
katsotaan kuinka toinen tekee, ja kysytään neuvoa jos tarvitaan apua. Jarno ja Susanna
Vastuullisuus, millaisia vastuullisuustekoja ryhmässä opitaan?
Miten edustamme omaa seuraamme (tsempataanko muita vai kyräilläänkö). Konkretian suhteen esim. kierrättäminen tärkeää (aina ei tarvitse ostaa uutta, roskat oikeisiin laareihin). -Jenni ja Jessica
Pidetään huolta tavaroista,vastuullinen käyttö ja ekologisuus esim. leirit.
Kasvatukesta sanottua:
”Kasvatus on kasvamaan saattamista” (Hollo, 1927)
”Kasvatus on kulttuurin, historian ja yhteiskunnallisten rakenteiden muovaama sosiaalista toimintaa vähintään kahden yksilön muodostamassa yhteisössä” (Rinne, Kivirauma ja Lehtinen, 2004)
”Kasvatus on riippuvaista kunkin aikakauden kulttuuris – poliittisesta kontekstista” (Ikonen, 2000)
”Tavoitteellista, tarkoituksellista ja tietoista toimintaa” (Siljander, 2014)
”Toimintaa, jolla edistetään erilaisia prosesseja kuten sivistystä, kasvua, sosialisaatiota ja oppimista” (Siljander, 2002)
Kuitenkin paradoksi ”Kuinka voin edistää vapautta pakolla?” (Kantin pedagoginen paradoksi)