Kuvataiteen opetus vuosiluokilla 7-9

 Kuvataiteen opetuksen tavoitteet on jaettu neljään osa-alueeseen: visuaaliseen havaitsemiseen ja ajatteluun, kuvalliseen tuottamiseen, visuaalisen kulttuurin tulkintaan sekä esteettiseen, ekologiseen ja eettiseen arvottamiseen.

Visuaalisen havaitsemisen ja ajattelun opettamisessa oppilasta kannustetaan havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja monin eri tekniikoin ja häntä ohjataan keskustelemaan niistä sekä käyttämään niitä omassa kuvallisessa tuottamisessaan.

Kuvallisen tuottamisen opettelussa oppilasta ohjataan käyttämään erilaisia materiaaleja ja tekniikoita tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan ja työskentelemään tutkivalla ja kokeilevalla, taiteelle ominaisella tavalla. Oppilasta rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteitään kuvallisesti viestimällä niin perinteisten tekniikoiden kuin nykyteknologiankin avulla sekä tallentamaan ja esittämään teoksiaan teknologiataitoja hyödyntämällä.

Visuaalisen kulttuurin tulkinta on osa, jossa oppilasta ohjataan tulkitsemaan kuvia. Häntä ohjataan tarkastelemaan taidetta ja visuaalista kulttuuria ihmisyksilön, yhteisön, yhteiskunnan ja kulttuurin näkökulmasta ja miettimään niiden merkitystä. Oppilasta innostetaan käyttämään näitä keinoja myös omassa kuvallisessa ilmaisussaan.

Esteettisten, ekologisten ja eettisten arvojen opettamisessa on tärkeää ohjata oppilasta ottamaan kantaa visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviin arvoihin ja kannustaa huomioimaan työskentelyssään muut kulttuurit, kestävä kehitys ja vaikuttaminen.

Opetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi työskentelyn sisällöt valitaan oppilaiden omista kuvakulttuureista, ympäristön kuvakulttuureista sekä taiteen maailmoista. Omat kuvakulttuurit sisältävät pelit, sarjakuvat, pilakuvat, nettitaiteen, kotitaiteen, harrastajataiteen sekä kännykkäkuvat. Ympäristön kuvakulttuuria ovat kuvitukset, taulukot,kartat, symbolit, esineet, leikkikalut, astiat, vaatteet, rakennukset, julisteet, mainokset ja opasteet. Taiteen maailmat osa sisältää piirustuksen, maalauksen, kuvanveiston, grafiikan,valokuvauksen ja elokuvan, installaatiot, performanssit sekä ympäristötaiteen.

Edellä esiteltyjen lisäksi taideopetuksessa ovat mukana kansanperinne, aikalaistaide, kokeilevat taiteet, graffitit ja outsider-taide

  

Työskentely kuvataiteen tunnilla on tutkivaa ja ilmiökeskeistä. Oppilasta ohjataan tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn. Pedagogisilla ratkaisuilla tuetaan myös oppilaan mahdollisuutta moniaistiseen havainnointiin ja huomioidaan yksilölliset kuvailmaisun tarpeet sekä tuetaan oppilaan työskentelyä yksin ja ryhmässä.

 

Oppimisen arviointi kuvataiteessa on luonteeltaan kannustavaa, ohjaavaa ja yksilöllisen edistymisen huomioivaa. Arvioinnilla tuetaan kuvallisen tuottamisen ja tulkinnan kehittymistä, pitkäjänteisten työtapojen ja itsearvioinnin kehittymistä sekä taiteen ja visuaalisen kulttuurin tuntemuksen kehittymistä. Arvioinnilla ohjataan oppilasta ilmaisemaan ajatuksiaan ja kunnioittamaan muiden näkemyksiä.

 

Arviointi on jatkuvaa ja ohjaavaa, oikeaan suuntaan kannustavaa. Kuvataiteen arvioinnissa oleellista on se, että se kohdistuu sekä prosessin- että lopputuotoksen arviointiin eli työskentelytaitojen hallintaan ja sisällölliseen osaamiseen että kuvalliseen vaikuttamiseen ja ymmärtämiseen. Arvioinnin kohteita ovat taiteen, ympäristön ja visuaalisen kulttuurin havainnoiminen sekä havaintojen ja ajattelun vaikutusten pohtiminen sekä visuaalinen ilmaiseminen, kuvailmaisun taitojen syventäminen ja tutkiva työskentely, kuvallisella tuotoksella vaikuttaminen ja kuvatulkinnan menetelmien käyttäminen, visuaalisen kulttuurin merkityksen tarkasteleminen ja kulttuuristen kuvailmaisutapojen soveltaminen, omien näkemysten esittäminen ja ilmaiseminen, vaikuttaminen.